Testamentti, keskinäinen (puolisoiden yhteinen)

Keskinäisellä testamentilla puolisot suojaavat tyypillisesti toisiaan

Testamentilla eli jälkisäädöksellä voit määrätä omaisuudestasi kuolemasi jälkeen. Jos lakisääteinen perimysjärjestys ei vastaa tahtoasi, testamentti on ainoa tapa muuttaa sitä. Testamentissa voit asettaa myös muita ehtoja, kuten sen, että lastesi mahdollisilla puolisoilla ei ole oikeutta jäämistöösi.

Keskinäisellä testamentilla kaksi henkilöä, tyypillisesti puolisot, testamenttaavat omaisuutensa toisilleen. Ensin kuolleen omaisuus menee siis eloon jääneelle, joko kokonaan tai osittain. Tähän liittyvistä testamenttimääräyksistä puhutaan ensisijaisina määräyksinä. Myöhemmin kummankin kuoltua omaisuus siirtyy eteenpäin joko lakimääräisen perimysjärjestyksen tai testamentin määräysten mukaisesti. Yleensä määräykset siitä, mihin omaisuuden halutaan lopultaan päätyvän, kirjoitetaan testamenttiin (ns. toissijaiset määräykset).

Omistusoikeus vai hallintaoikeus eloon jääneelle?

Keskinäisissä testamenteissa tehdään jako keskinäisiin omistusoikeustestamentteihin ja keskinäisiin hallintaoikeustestamentteihin (myös keskinäinen hallintatestamentti).

Keskinäisellä omistusoikeustestamentilla testamentin tekijä antaa toiselle testamentin tekijälle täyden määräämisoikeuden omaan omaisuuteensa, jos kuolee tätä ennen. Omaisuuden saaja – tyypillisesti leski – voi silloin käyttää omaisuutta hyväkseen kaikin tavoin, esimerkiksi kuluttaa, myydä, vaihtaa ja kiinnittää sitä. Jos asetat keskinäisessä testamentissa toissijaisia määräyksiä siitä, mitä ensimmäisenä kuolleen omaisuudelle tapahtuu siinä vaiheessa, kun jälkimmäinenkin testamentin tekijä on kuollut, ei eloon jäänyt testamentin tekijä voi lähtökohtaisesti testamentata tätä omaisuutta jälkikäteen omin päin. Oikeustila tietynlaisten lahjoitusten suhteen ei ole yhtä selvä. Sen vuoksi ei ole haitaksi kirjata nimenomaista testamenttaus- ja lahjoituskieltoa keskinäiseen testamenttiin.

Keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla testamentin tekijät antavat toisilleen oikeuden käyttää testamentilla saamaansa ensin kuolleen osapuolen omaisuutta elinaikanaan kuin omaansa ja saada siitä tuleva tuotto. Oikeutta esimerkiksi myydä tai testamentata omaisuutta eteenpäin ei ole. Molempien testamentin laatijoiden kuoltua kuuluu hallintaoikeuden alainen omaisuus rajoituksitta ensiksi kuolleen laatijan laillisille perillisille.

Mitä tapahtuu molempien testamentin tekijöiden kuoltua?

Monesti keskinäisissä testamenteissa asetetaan määräykset sille, kelle omaisuus kuuluu, kun molemmat testamentin laatijat ovat kuolleet. Tällaisia määräyksiä kutsutaan toissijaisiksi määräyksiksi. Mikäli keskinäisen testamentin laatijat eivät ole keskenään puolisoita, joilla on yhteisiä lapsia, kannattaa omaisuudenjakoon usein kiinnittää erityisen suurta huomiota.

Jos toissijaisia määräyksiä ei anneta, siirtyy omaisuus molempien testamentin laatijoiden kuoltua viimeksi kuolleen laillisille perillisille. Toki jos hän sai ensimmäisen testamentin laatijan kuoltua tämän omaisuuteen ainoastaan hallintaoikeuden, kuuluu omaisuus edelleen sille, jolle sen omistus alun perin määrättiin, mutta hallintaoikeudesta vapaana.

Testamentilla voit määrätä omaisuudestasi liki vapaasti

Testamentilla voit määrätä omaisuudestasi varsin vapaasti – vaikkapa esinekohtaisesti, jos haluat. Keskeinen rajoite omaisuudesta määräämisen vapauteen on lakiosa, johon testamentin tekijän lapsilla tai muilla rintaperillisillä on pääsääntöisesti vahva oikeus. Keskinäinen testamentti ei poista rintaperillisten oikeutta näiden lakiosaan ensimmäisen testamentin tekijän kuollessa. Tavanomaisesti testamenttiin kirjataan kuitenkin toive, että rintaperilliset eivät vaatisi lakiosaansa tässä vaiheessa.

Testamenttia tehdessä kannattaa huomioida myös verotuskysymykset. Useat siirtävät omaisuuttaan esimerkiksi suoraan lapsenlapsilleen. Näin vältetään yhden sukupolven perintövero, koska omaisuus ei missään vaiheessa kuulu välissä olevalle polvelle. Sekä lapset että lapsenlapset kuuluvat samaan veroluokkaan perintöverotuksessa, joten veron suuruus on sama.

Miten Sopimuskoneen keskinäisen testamentin malli toimii?

Sopimuskoneen älykkäällä keskinäisen testamentin pohjalla voit laatia joko keskinäisen omistusoikeustestamentin tai keskinäisen hallintaoikeustestamentin. Malli muuntuu valintojesi perusteella siistiksi asiakirjaksi, joka sisältää juristiemme laatimat malliehdot eikä mitään ylimääräistä. Sopimuskone ohjeistaa sinua eri vaihtoehtojen merkityksestä asiakirjaa laatiessasi. Kysymys ei ole siis yksittäisestä pohjasta vaan modernista suomalaisesta teknologiasta, joka avustaa sinua asiakirjojesi laatimisessa.

Sopimuskoneen keskinäisen testamentin mallissa voit kirjata varsinaisten omaisuudenjakomääräysten ohella sitovat tahdonilmaisut muun muassa aiemman testamenttisi peruuttamisesta, jäämistön rajaamisesta testamentin saajien puolisoiden ulottumattomiin, testamentin toimeenpanijan valinnasta, kannanotostasi tietyn rintaperillisen lakiosaan tai jonkun rintaperillisesi tekemisestä kokonaan perinnöttömäksi.

Jos haluat laatia keskinäisen testamentin sijaan tavanomaisen yhden henkilön testamentin, siihen on Sopimuskoneessa oma mallinsa:

Testamentin muotovaatimukset ovat tiukat

Testamentin sisältöä ei rajoiteta laissa juurikaan, mutta itse asiakirja ja sen todistaminen oikeaksi ovat vanhastaan varsin tarkkaan säänneltyjä. Testamentin on ensinnäkin oltava kirjallinen. Toisekseen testamentin tekijöiden tulee joko allekirjoittaa testamentti kahden esteettömän todistajan yhtä aikaa läsnä ollessa tai tunnustaa näille allekirjoituksensa oikeaksi. Testamentin tekijät voivat siis allekirjoittaa testamentin jo ennen todistajien läsnäoloa, mutta heidän pitää erikseen tunnustaa näille allekirjoituksensa oikeellisuus. Myös todistajat allekirjoittavat testamentin. Sopimuskoneen keskinäisen testamentin mallissa otetaan huomioon todistajat ja heihin kohdistuvat muodollisuudet.

Todistajan tulee olla vähintään 15-vuotias. Hän ei saa olla kummankaan testamentin tekijän lähisukulainen, testamentissa edunsaajaksi merkitty tai tällaisen lähisukulainen.

Todistajien tulee allekirjoitustilaisuudessa olla tietoisia, että heidän oikeaksi todistamansa asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijät voivat olla ilmaisematta heille sen sisältöä.

Miten testamentteja tulkitaan?

Testamentteja tulkittaessa keskeistä on testamentin tekijän tahto. Vaihtoehtoisista tulkinnoista tulee päätyä siihen, jonka voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa parhaiten. Vaikeiden tulkintatilanteiden välttämiseksi testamentissa kannattaa käyttää mahdollisimman täsmällisiä kielellisiä ilmaisuja.