Suunnattu osakeanti | Hallituksen kokouspöytäkirja

Laadi asiakirja
Tietoa asiakirjasta

Osakeannit kuuluvat lähtökohtaisesti yhtiökokouksen päätettäväksi, mutta hallitus valmistelee asiasta esityksen. Hallitus voi päättää osakeannista suoraan vain, jos yhtiökokous on aiemmin valtuuttanut hallituksen päätöksentekoon.

Kuinka Sopimustieto.fi-palvelu toimii?
Asiakirja muodostuu pikavalinnoilla automaattisesti Laadi
Allekirjoita asiakirja sähköisesti puhelimella Allekirjoita
Asiakirja arkistoituu automaattisesti turvalliseen arkistoon Arkistoi
Yli 50 000 käyttäjää luottaa Sopimustietoon

Lisätietoa asiakirjasta

Suunnattu osakeanti mahdollistaa uudet omistajat osakeyhtiössä

Kun osakeyhtiö laajentaa osakekantaansa tarjoamalla uusia osakkeita, osakkeita on lähtökohtaisesti tarjottava yhtiön nykyisille omistajille. Kullekin omistajalle on tarjottava uusista osakkeista osuus, joka vastaa hänen nykyistä omistustaan yhtiön osakkeista. Jos A:lla on esimerkiksi 30 %:n omistus, tulee hänelle tarjota 30 %:a uusista osakkeista.

Suunnattu osakeanti poikkeaa tästä lähtökohdasta: yhtiön osakkeita tarjotaan tavalla, joka muuttaa yhtiön nykyisiä omistussuhteita. Tahot, joille osakkeita tarjotaan, voivat olla joko yhtiön nykyisiä osakkeenomistajia tai täysin ulkopuolisia. Hallituksen tulee kuitenkin perustella osakeannin tarve ja erityisesti siinä tarjottavien osakkeiden merkintähinta huolellisesti – nykyisten omistajien oikeuksia ei voi kevyin perustein loukata.

Hallitus valmistelee esityksen osakeannista – osakeantivaltuutuksen nojalla se voi kuitenkin suoraan päättää asiasta

Suunnattu osakeanti on ns. määräenemmistöpäätös, eli päätöksen tulee saada yhtiökokouksessa taakseen kannatus, joka on vähintään 2/3 kokouksessa annetuista äänistä ja siellä edustetuista osakkeista. Osakeannit eivät siis lähtökohtaisesti kuulu hallituksen toimivaltaan. Jos yhtiökokous on kuitenkin valtuuttanut hallituksen järjestämään osakeanteja (ns. antivaltuutus), hallitus voi toimia valtuutuksen rajoissa.

Tällä pöytäkirjamallilla laadit päätöskirjaukset kolmeen eri tilanteeseen

  1. Hallitus päättää osakeannista suoraan yhtiökokouksen valtuutuksen nojalla (hallitukselle on siis jo aiemmin annettu valtuutus, jota se nyt käyttää)
  2. Hallitus vasta esittää osakeantia yhtiökokoukselle --> anti ei ole siis vielä sitova ja pätevä. Huomaa, että palvelussamme on erillinen asiakirjamallinsa suunnatusta osakeannista päättämiseen yhtiökokouksessa.
  3. Hallitus tekee yhtiökokoukselle esityksen, että hallitus valtuutetaan päättämään osakeannista tietyin reunaehdoin myöhemmin.

Palvelumme mallikirjaukset ovat yritysjuridiikan asiantuntijoiden laatimia. Kirjausten ohessa on runsaasti selväkielistä ohjeistusta, mitä ottaa huomioon eri kohdissa.

Laadi asiakirja