Ajasta ja paikasta riippumatonta työntekoa

Joustotyö on 1.1.2020 voimaan astuneen uuden työaikalain ratkaisu vaativaan asiantuntijatyöhön, jossa työtä ei ole syytä sitoa tiettyyn aikaan tai paikkaan. Työntekijälle joustotyöaika antaa pääpiirteissään vapauden päättää työajastaan. Työnantajalle se antaa taas mahdollisuuden luopua tietyistä jäykkyyksistä, jotka eivät välttämättä sovi erityisesti tietotyöhön, kuten työvuorolistoista ja sunnuntaityökorvauksista. Parhaimmillaan työnteosta saadaan tuloksellisempaa ja mielekkäämpää sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta.

Joustotyösopimuksen sisältövaatimukset

Joustotyössä vähintään puolet työajasta tulee olla sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Kaikkiaan sopimuksessa tulee sopia ainakin seuraavista kohdista:

  • Työpäivät
  • Viikkolevon sijoittaminen
  • Kiinteä työaika (jos sellaista on)
  • Noudatettava työaika, jos sopimus päättyy

Lisäksi sopimuksessa kannattaa käytännössä selventää, mikä on työntekijän säännöllisessä työajassa sovellettava tasoittumisjakso ja miten työaikaa voidaan seurata erityisesti etätyössä.

Laadi joustotyösopimus helppokäyttöisellä sopimusmallillamme

Joustotyösopimus tulee laatia kirjallisesti. Sopimustiedon palvelussa laadit vaivattomasti lain vaatimukset täyttävän joustotyösopimuksen, joka sisältää kaikki edeltävässä kohdassa listatut asiat. Älykäs sopimusmallimme sisältää lukuisia malliehtoja, joista voit hiirenklikkauksin valita omaan sopimukseesi sopivat. Voit myös muokata ehtoja tai kirjoittaa omia ehtojasi.

Kysymyksessä ei ole siis yksittäinen joustotyösopimuksen pohja, vaan muuntuva asiakirjamalli, jolla laadit pätevän ja laadukkaan sopimuksen vaivatta. Lopputuloksena saat siistin, allekirjoitusvalmiin asiakirjan, jonka voit allekirjoittaa palvelussa sähköisesti.

Sähköinen allekirjoitus ja automaattinen arkistointi

Sopimustiedon palvelussa voi valita sähköiseksi allekirjoitustavaksi SopimusSign Helpon tai SopimusSign Vahvan. Molemmat allekirjoitustavat ovat juridisesti päteviä. SopimusSign Helppo soveltuu useimpiin allekirjoitustilanteisiin ja se on allekirjoittavan kannalta sujuvin allekirjoitustapa. SopimusSign Vahvan käyttö on suositeltavaa, kun allekirjoittaja halutaan tunnistaa vahvasti. Molemmissa allekirjoitustavoissa allekirjoituskutsun voi lähettää joko tekstiviestitse tai sähköpostitse.

Sähköisissä allekirjoituksissa syntyvillä teknisillä tiedoilla voidaan osoittaa perinteistä paperille tehtävää allekirjoitusta kattavammin allekirjoittajan henkilöllisyys ja allekirjoituksen syntyhetki. Sähköinen allekirjoitus on todisteena tietyn sopimuksen syntymisestä siis vahvempi ja siten suositeltava tapa viimeistellä sopimukset.

Palvelu arkistoi niin valmiit kuin keskeneräiset asiakirjasi automaattisesti yrityksesi Sopimustilille. Pääset arkistoosi kaikilla älylaitteilla, joten asiakirjat kulkevat aina mukanasi. Ilmaiseksi ladattavissa olevalla Sopimustiedon mobiilisovelluksella on helppo tarkistaa sopimusten tilanne missä ja milloin vain. Voit myös tarvittaessa monistaa arkistossa olevia asiakirjoja ja sillä tavalla helpottaa toistuvien asiakirjojen laadintaa.

Määrittele erikseen joustotyöaika ja kiinteä työaika

Joustotyösopimuksessa on sovittava päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa. Halutessaan osapuolet voivat sopia, että mikä tahansa päivä voi olla työpäivä.

Työnantajalla saattaa ajoittain olla tarve työntekijän läsnäololle tai tavoitettavuudelle esimerkiksi yhteisten palaverien tai asiakasprojektien vuoksi, vaikka työnteko olisi muutoin joustavaa. Tällöin on syytä sopia erikseen tietystä kiinteästä työajasta. Kiinteä työaika ei estä joustotyösopimuksen käyttöä, kunhan kiinteän työajan osuus pysyy alle puolessa kokonaistyöajasta. Kiinteää työaikaa voi olla osa päivästä tai esimerkiksi tietty viikonpäivä. Kiinteää työaikaa ei kuitenkaan saa sijoittaa klo 23–06 väliselle ajalle.

Sunnuntaityökorvaus tulee maksaa vain, jos työnantaja määrää sunnuntaityön

Sunnuntaityöstä tulee tavanomaisesti maksaa 100 prosentilla korotettu palkka. Joustotyössä sunnuntaityön korvaus määräytyy kuitenkin sen mukaan, onko työntekijä itse ajoittanut työn sunnuntaille vai onko työnantaja määrännyt sunnuntaityön. Jos työntekijällä on vapaus valita, tekeekö hän työtä muina päivinä vai sunnuntaina, maksetaan sunnuntaityöstä normaali palkka. Jos taas työnantaja edellyttää työskentelyä sunnuntaina, maksetaan tavanomainen sunnuntaityökorvaus.

Pääsääntöinen viikkolepo myös joustotyössä 35 tuntia

Viikkolevon sijoittamisesta tulee sopia osana joustotyöaikaa. Lakisääteiset lepoajat soveltuvat myös joustotyöntekijöihin. Laki lähtee siitä, että työntekijälle tulee järjestää kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tunnin pituisen keskeytymätön lepoaika, joka tulee pyrkiä sijoittamaan sunnuntain yhteyteen. Jos työntekijä lopettaa siis työnteon esimerkiksi lauantaina klo 21, hän on maanantaihin klo 8 mennessä nauttinut lakisääteisen viikkoleponsa.

Edellä olevasta pääsäännöstä voidaan poiketa useissakin eri tapauksissa. Käytössä voi olla esimerkiksi kahden viikon ajanjaksolla laskettavan keskimääräisen viikkolevon malli.

Huomaa, että myös joustotyöaikaa noudatettaessa on viime kädessä työnantajan velvollisuus valvoa riittävien lepoaikojen noudattamista. Velvollisuus korostuu erityisesti tilanteessa, jossa osapuolet ovat sopineet, että töitä voi tehdä minä päivänä tahansa.

Irtisanomisaika sidottu työajan tasoittumisjaksoon

Joustotyösopimuksen voimassaolosta säädetään osapuolia rajoittavasti laissa: sopimus voidaan aina irtisanoa päättymään irtisanomishetken tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa. Tasoittumisjaksolla viitataan järjestelyyn, jossa työntekijän säännöllisen työajan ei tarvitse olla tietyllä aikavälillä (esim. viikon sisällä) vakio, mutta sen tulee tasoittua tietyllä pidemmällä aikavälillä tiettyyn tuntimäärään.

Sopimuksessa tulee ennakoivasti sopia, mikä on sovellettava työaika, jos joustotyösopimus päättyy, mutta työsuhde jatkuu.