Perukirja on luettelo kuolinpesän omaisuudesta

Perukirja on luettelo kuolinpesän varoista ja veloista, ja se laaditaan perunkirjoituksen tuloksena. Perukirjalla voi olla huomattava informaatioarvo esimerkiksi tulevan pesänjaon suunnittelussa. Pääasiassa se kuitenkin palvelee perintöverotusta, joka määräytyy perukirjassa lasketun varallisuuden mukaan.

Pesän ilmoittaja ja uskotut miehet hoitavat perunkirjoituksen

Perunkirjoituksen järjestämisestä on vastuussa se, joka tuntee vainajan varallisuuden parhaiten. Käytännössä vainajan lähipiiri yleensä sopii, kuka tilaisuuden järjestää – tyypillisesti leski tai lapsi. Järjestäjää kutsutaan pesän ilmoittajaksi.

Perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava kaikki kuolinpesän osakkaat ja leski, riippumatta siitä, onko tämä pesän osakas vai ei. Pesän ilmoittajan on myös valittava perunkirjoituksen toimittajiksi kaksi uskottua miestä. Uskotut miehet arvioivat omaisuuden arvon ja merkitsevät sen perukirjaan. Itse perunkirjoitustilaisuus on parhaimmillaan muodollisuus, jossa perukirjan luonnos käydään kohta kohdalta läpi ja allekirjoitetaan lopuksi.

Uskottuna miehenä voi olla kuka tahansa täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen henkilö, myös pesän osakas tai pesän ilmoittaja itse. Se, että uskotuista miehistä ainakin toinen olisi täysin ulkopuolinen henkilö, voi kuitenkin olla osakkaiden oman edun mukaista ja lisätä perukirjan uskottavuutta myös Verohallinnon silmissä.

Perunkirjoitustilaisuuden kutsusta on lisätietoa täällä:

Mitä tämä perukirjan malli sisältää?

Sopimuskone auttaa sinua laadukkaan ja juridisesti pätevän perukirjan laatimisessa. Tämä perukirjamalli soveltuu tilanteeseen, jossa vainaja oli naimisissa ja häneltä jäi leski. Mallissa huomioidaan muun muassa seuraavat kohdat:

  • perunkirjoitustilaisuuden tiedot
  • vainajan ja lesken tiedot
  • kuolinpesän osakkaat
  • pesän ilmoittaja & uskotut miehet
  • avio-oikeuden laajuus
  • vainajan ja lesken varat ja velat erittelyineen
  • liiteasiakirjat (esim. tiliotteet, avioehtosopimus)
  • allekirjoitusmuodollisuudet

Voit hiirenklikkauksin valita perukirjaasi sopivat juristiemme laatimat mallisisällöt tai kirjoittaa omia sisältöjäsi. Sopimuskone ohjeistaa sinua eri kohtien merkityksestä. Sinulle epäolennaisista kohdista ei tule perukirjaasi mitään, ja lopputuloksena syntyy allekirjoitusvalmis asiakirja. Kysymyksessä ei ole siis yksittäinen perukirjapohja, vaan älykäs perukirjapohja, joka muuntuu käyttötarpeittesi mukaan.

Sopimuskoneessa on erilliset perukirjan mallit kuolleelle leskelle ja naimattomana kuolleelle:

Perukirjamalli, leski kuollut

Perukirja ei ole sama kuin perinnönjakokirja

On tärkeä hahmottaa, että perukirjalla ei jaeta kuolinpesää osakkaiden kesken. Kuolinpesän osakkaat voivat ilman aikarajaa miettiä, miten itse perinnönjako toimitetaan. Mikään ei tosin estä jakamasta pesää jo perunkirjoituksen yhteydessä, jos kaikki on osakkaiden kesken selvää. Perinnönjakokirja tulee silti laatia erikseen, ja Sopimuskoneessa on erillinen mallinsa siihen:

Jakokirjaan on mahdollista sisällyttää myös lesken avio-oikeuden toteuttava osituskirja.

Jos perinnönjako on toimitettu ennen perukirjan lähettämistä Verohallinnolle, jakokirja tulee liittää Verohallinnolle lähetettävään perukirjaan.

Perunkirjoitus on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Perunkirjoituksen tuloksena laadittu perukirja on vuorostaan toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Määräaikoihin voi hakemuksesta saada pidennystä Verohallinnolta, jos kyseessä on esimerkiksi hyvin laaja kuolinpesä, joka vaatii huomattavaa selvitystyötä.

Aikarajojen tai perukirjaan liittyvien muodollisuuksien laiminlyönti voidaan sanktioida veronkorotuksin. Jos perukirjaa ei ole annettu tai se on huomattavan vajavainen, koko verotus saatetaan toimittaa arvioverotuksena.

Myös lesken omaisuus on kirjattava perukirjaan

Jos vainaja oli kuollessaan naimisissa, perukirjassa on selvitettävä myös lesken varat ja velat. Perukirja ei ole varsinainen osituskirja, mutta avio-oikeus vaikuttaa monesti myös vainajan perintöön, joten osituksen ounasteltu lopputulos on syytä avata perukirjaan.

Lesken omaisuus on merkittävä perukirjaan, vaikka puolisoilla ei olisi avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Jos avio-oikeutta ei ollut, lesken omaisuuden arvoa ei kuitenkaan ole välttämätöntä merkitä. Perukirjaan on liitettävä kaikki asiakirjat, joilla avio-oikeutta on rajattu. Niitä voivat olla avioehtosopimus sekä lahjakirjat ja testamentit, joiden perusteella vainaja on saanut avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.

Lesken tasinko kannattaa selvittää jo perukirjaan

Jos lesken avio-oikeuden alainen omaisuus velkojen vähentämisen jälkeen on vainajan vastaavaa omaisuutta suurempi, eli leski on puolisoista varakkaampi, ei leskellä ole velvollisuutta maksaa kuolinpesään tasinkoa (ns. tasinkoprivilegi tai tasinkoetuoikeus). Jos leski haluaa hyödyntää tasinkoprivileginsä, se kannattaa mainita perukirjassa. Jos leski ei ilmoita vetoavansa tasinkoprivilegiinsä, hänen katsotaan perintöverotuksessa luovuttavan tasinkoa normaalisti ja myös perintöverotus toimitetaan ikään kuin tasinko maksettaisiin. Jos näin ei tosiasiassa ole, voidaan verotusta myöhemmin toki oikaista.

Jos leski on vähävaraisempi kuin hänen kuollut puolisonsa, leski voi halutessaan kieltäytyä hänelle kuuluvasta tasingosta, jolloin tasinko-osuus menee perintönä perillisille tai testamentinsaajille. Jos leski ei halua tasinkoaan, se on syytä kirjata perukirjaan, niin Verohallinnon laskemat perintöverot menevät kerralla mahdollisimman oikein.