Edunvalvontavaltakirja (edunvalvontavaltuutus)

Turvaa asioittesi hoito etukäteen

Edunvalvontavaltakirjalla voit etukäteen valtuuttaa läheisesi tai muun henkilön edustamaan itseäsi tilanteessa, jossa et sairauden, vanhuuden tai vastaavan syyn vuoksi pysty enää itse hoitamaan asioitasi. Valtuutus voi koskea joko yksittäistä asiaa tai talouden ja henkilökohtaisten asioiden hoitoa yleisesti.

Sairastuttuasi on jo liian myöhäistä

Edunvalvontavaltakirja on laadittava vielä silloin, kun olet täysissä hengen voimissasi ja kykenet ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Valtuutusta ei siten voida antaa enää siinä vaiheessa, kun menetät yllättäen toimintakykysi esimerkiksi muistisairauden vuoksi.

Edunvalvontavaltuutus mahdollistaa yksilöllisen edunvalvonnan

Edunvalvontavaltuutuksella varmistat, että asioitasi hoitaa yksilöllisesti joku läheinen, johon luotat. Muussa tapauksessa voit toimintakykysi menetettyäsi päätyä yleisen edunvalvonnan asiakkaaksi. Yleisellä edunvalvojalla on monesti useampi sata asiakasta, jolloin yksilöllinen palvelu on liki mahdotonta.

Miten laadin edunvalvontavaltakirjan helpoiten?

Sopimuskoneen edunvalvontavaltakirjan mallilla laadit helposti laadukkaan valtakirjan. Sopimuskone selittää eri kohtien merkityksen kansankielisesti, ja voit hiirenklikkauksin valita tilanteeseesi sopivat ehdot omaan valtakirjaasi. Sisältö muuntuu valintojesi mukaan tyylikkääksi ja allekirjoitusvalmiiksi asiakirjaksi.

Sopimuskoneessa kysymys ei ole siis yksittäisestä valtakirjapohjasta tai lomakepohjasta, vaan älykkäästä valtakirjamallista, joka muotoilee edunvalvontavaltakirjan lähes puolestasi. Sopimuskone on suomalainen keksintö, ja sillä on tehty jo yli 3000 edunvalvontavaltakirjaa.

Mallisisältömme ovat juristien laatimia ja pohjautuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Valtakirjan muotovaatimukset

Tavanomaisista valtakirjoista poiketen pätevä edunvalvontavaltakirja edellyttää kirjallista muotoa ja kahta esteetöntä todistajaa. Valtuuttajan on todistajien ollessa samanaikaisesti läsnä allekirjoitettava valtakirja tai tunnustettava siinä oleva allekirjoitus omakseen. Valtuutus on tehty, kun valtakirja on luovutettu valtuutetun haltuun tai siitä on ilmoitettu valtuutetulle.

Valtakirjan sisällölliset vaatimukset

Sisällöllisesti valtakirjasta on käytävä ilmi:

1: valtuuttamistarkoitus;
2: asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa;
3: valtuuttaja ja valtuutettu; sekä
4: määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

Sopimuskoneen älykkäässä edunvalvontavaltakirjan pohjassa on huomioitu kaikki edellä mainitut kohdat.

Täysi-ikäiset, esteettömät todistajat

Todistajien tulee olla täysi-ikäisiä, ja he eivät saa olla valtuuttajan tai valtuutetun lähiomaisia. Todistajien tulee allekirjoitustilaisuudessa olla tietoisia, että heidän oikeaksi todistamansa asiakirja on edunvalvontavaltakirja, mutta valtuuttaja voi olla ilmaisematta heille sen sisältöä.

Milloin valtuutus tulee voimaan?

Valtuutus tulee voimaan, kun se on vahvistettu maistraatissa. Vahvistaminen on mahdollista vasta, kun valtuuttaja on menettänyt kykynsä hoitaa asioitaan. Vahvistamiseen tarvitaan edunvalvontavaltakirja alkuperäisenä sekä todistus siitä, ettei valtuuttaja ole enää kykenevä hoitamaan asioitaan itse. Vahvistamista ennen valtuutettu ei siis voi toimia valtuuttajan puolesta.

Mitä valtuutettu voi tehdä valtuuttajan puolesta?

Valtuutettu käyttää juridisesti puhevaltaa valtuuttajan puolesta, eli lähtökohtaisesti kaikki valtuutetun edunvalvontavaltakirjassa määrätyn kelpoisuuden puitteissa tekemät oikeustoimet sitovat valtuuttajaa. On siis tärkeää, että sekä valtuuttaja että valtuutettu ymmärtävät, mihin kaikkeen valtakirja antaa oikeuden.

Edunvalvontavaltuutuksissa erotellaan tyypilliset taloudelliset ja henkilöä koskevat asiat, kun määritellään valtuutuksen laajuutta. Voit Sopimuskoneen älykkäässä edunvalvontavaltakirjan pohjassa valita omaan valtakirjaasi joko molemmat tai vain toisen. Vaihtoehtoisesti voit määrittää valtuutuksen rajat täysin itse.

Taloudelliset asiat

Valtuutus voi koskea yleisesti kaikkea omaisuudenhoitoa ja taloutta, eli valtuutettu voi esimerkiksi tehdä kauppoja valtuutetun puolesta, sijoittaa tämän omaisuutta ja hoitaa tämän eläkeasioita. Valtuutus on tällöin luonteeltaan siis yleisvaltuutus. Poikkeuksena mahdollisiin lahjoituksiin ja kiinteistöä koskeviin oikeustoimiin, kuten kauppoihin ja kiinnityksiin, tulee olla valtakirjassa nimenomainen lupa.

Henkilöä koskevat asiat

Taloudenhoidon lisäksi valtuutettu saa toisekseen yleensä toimivallan tehdä valtuutetun puolesta sellaisia tämän henkilöä koskevia päätöksiä, joiden merkitystä tämä ei kykene päätöksentekohetkellä enää ymmärtämään. Tällaisia päätöksiä voivat olla esimerkiksi valtuutetun hoitotoimenpiteisiin liittyvät suostumukset.

Valtuutetulla ei ole kelpoisuutta valtuuttajan puolesta antaa suostumusta avioliittoon tai lapseksiottamiseen, tunnustaa isyyttä, hyväksyä isyyden tunnustamista, tehdä tai peruuttaa testamenttia eikä edustaa valtuuttajaa muussa sellaisessa asiassa, joka on näihin rinnastuvin tavoin henkilökohtainen.

Miten valtuutetun on meneteltävä, kun hän hoitaa valtuuttajan asioita?

Valtuutetun tulee tunnollisesti pitää huolta valtuuttajan oikeuksista ja edistää hänen parastaan.

Ennen kuin valtuutettu tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvassa asiassa, hänen on tiedusteltava valtuuttajan mielipidettä, jos asiaa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta. Kuuleminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos valtuuttaja ei enää kykene ymmärtämään asian merkitystä.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. Hänellä on myös esimerkiksi velvollisuus pitää luottamuksellisina sellaiset asiat, joiden salassapito suojaa valtuuttajan taloudellista etua tai yksityisyyttä.

Voinko nimetä varavaltuutettuja?

Kyllä voit, ja niin kannattaa varmuuden vuoksi myös tehdä, jos varsinainen valtuutettu ei voi ottaa tehtävää jostain syystä vastaan.

Edunvalvontavaltuutuksissa tehdään ero niin sanottujen varavaltuutettujen ja toissijaisten valtuutettujen kesken. Varavaltuutettu hoitaa valtuutetun tehtäviä sinä aikana, jonka varsinainen valtuutettu on estynyt tilapäisesti sairauden, esteellisyyden tai muun syyn vuoksi. Toissijaisesta valtuutetusta tulee valtuutettu taas siinä tapauksessa, että valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai tulee pysyvästi estyneeksi hoitamaan sitä.

Voit nimetä halutessasi useampia varavaltuutettuja tai toissijaisia valtuutettuja. He voivat olla myös samoja henkilöitä. Jos lisäät useampia henkilöitä, heidät on tärkeä nimetä etusijajärjetykseen. Sopimuskoneen edunvalvontavaltakirjan mallin muotoilut auttavat sinua tässä.