Perukirja, lesken kuoltua

Laadi asiakirja
Tietoa asiakirjasta

Tämä perukirja sopii tilanteeseen, jossa vainaja oli leski. Perukirja on luettelo vainajan varoista ja veloista perintöverotusta varten.

Kuinka Sopimustieto.fi-palvelu toimii?
Laadi asiakirjat helposti ja nopeasti pikavalinnoilla Helppous
Voit kysyä juristeiltamme reaaliaikaisesti neuvoja TUKI
Allekirjoitat sähköisesti ja arkistoit automaattisesti VIIMEISTELY
Yli 50 000 käyttäjää luottaa Sopimustietoon

Lisätietoa asiakirjasta

Perukirja on omaisuusselvitys verottajalle

Perukirja on luettelo kuolinpesän varoista ja veloista, ja se laaditaan perunkirjoituksen tuloksena. Perukirjalla voi olla huomattava informaatioarvo esimerkiksi tulevan pesänjaon suunnittelussa. Pääasiassa se kuitenkin palvelee perintöverotusta, joka määräytyy perukirjassa lasketun varallisuuden mukaan.

Perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava kaikki kuolinpesän osakkaat

Perunkirjoituksen järjestämisestä on vastuussa se, joka tuntee vainajan varallisuuden parhaiten. Käytännössä vainajan lähipiiri yleensä sopii, kuka tilaisuuden järjestää – tyypillisesti lapsi, jos vainajalla oli lapsia. Järjestäjää nimitetään pesän ilmoittajaksi.

Perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava kaikki kuolinpesän osakkaat, eli lakimääräiset perilliset ja yleistestamentinsaajat. Itse tilaisuus on parhaimmillaan muodollisuus, jossa perukirjan luonnos käydään kohta kohdalta läpi ja allekirjoitetaan lopuksi. Huomaa, että perunkirjoitustilaisuuden kutsu on erillisenä asiakirjamallinaan Sopimustiedon palvelussa.

Uskotut miehet arvioivat kuolinpesän varat ja velat

Pesän ilmoittajan on valittava perunkirjoituksen toimittajiksi kaksi uskottua miestä. Uskotut miehet arvioivat omaisuuden arvon, selvittävät vainajan velat ja merkitsevät nämä tiedot perukirjaan. Kirjatuksi tulee siis vainajan koko nettovarallisuus, jonka pohjalta perintövero jaetaan maksettavaksi kaikkien perijöiden kesken.

Uskottuna miehenä voi olla kuka tahansa täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen henkilö, myös pesän osakas tai pesän ilmoittaja itse. Se, että uskotuista miehistä ainakin toinen olisi täysin ulkopuolinen henkilö, voi kuitenkin olla osakkaiden oman edun mukaista ja lisätä perukirjan uskottavuutta myös Verohallinnon silmissä.

Mitä tämä perukirjamalli sisältää?

Sopimustiedon palvelu avustaa sinua laadukkaan ja juridisesti pätevän perukirjan laatimisessa. Tässä artikkelissa tarkoitettu perukirjamalli soveltuu tilanteeseen, jossa vainajan puoliso oli kuollut jo aiemmin, eli vainaja oli leski. Sopimustieto tarjoaa vakiolausekkeet ohjeineen muun muassa näihin kohtiin:

  • perunkirjoitustilaisuus
  • vainajan ja lesken tiedot
  • kuolinpesän osakkaat
  • pesän ilmoittaja & uskotut miehet
  • avio-oikeuden huomiointi avioliiton purkauduttua
  • kuolinpesän varat ja velat erittelyineen
  • liiteasiakirjat (esim. tiliotteet, perinnönjakokirja)
  • allekirjoitusmuodollisuudet

Voit hiirenklikkauksin valita perukirjaasi sopivat juristiemme laatimat mallisisällöt tai kirjoittaa omia sisältöjäsi. Asiakirjaan ei päädy näin ollen mitään sellaista, joka ei sovellu tilanteeseesi. Perukirjamallissamme ei ole siis kysymys yksittäisestä perukirjapohjasta, vaan älykkäästä monikäyttöisestä pohjasta, joka muuntuu käyttötarpeittesi mukaan.

Sopimustiedon palvelussa on erilliset perukirjan mallit ensin kuolleelle puolisolle ja naimattomana kuolleelle.

Miten lesken perukirja eroaa ensiksi kuolleen puolison perukirjasta?

Lesken perukirja ei välttämättä eroa juuri mitenkään ensiksi kuolleen puolison perukirjasta. Ratkaisevaksi nousee kaksi kysymystä: oliko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ja jos oli, onko avioliiton purkautumisesta johtuva ositus ehditty toimittaa ennen lesken kuolemaa. Jos ositus on kokonaisuudessaan tehty tai avio-oikeutta ei alun alkaenkaan ollut, leskeys ei käytännössä vaikuta perukirjan sisältöön.

Jos ensin kuolleen puolison ja lesken välillä ei ollut toimitettu ositusta, on lesken perukirjassa lueteltava hänen oman omaisuutensa lisäksi myös ensin kuolleen puolison kuolinpesään kuuluva omaisuus, johon leskellä oli avio-oikeus.

Perunkirjoitus ei tarkoita pesän jakamista

On tärkeä ymmärtää ero perunkirjoituksen ja varsinaisen perinnönjaon välillä. Perukirja palvelee perintöverotuksen tarkoituksia – sillä ei jaeta kuolinpesää osakkaiden kesken. Kuolinpesän osakkaat voivat ilman aikarajaa miettiä, miten itse perinnönjako toimitetaan. Mikään ei toki estä jakamasta pesää jo perunkirjoituksen yhteydessä, jos kaikki on osakkaiden kesken selvää. Perinnönjakokirja tulee silti laatia erikseen, ja Sopimustiedon palvelussa on erikseen oma asiakirjamallinsa siihen.

Jos perinnönjako on toimitettu ennen perukirjan lähettämistä Verohallinnolle, jakokirja tulee lähettää Verohallinnolle perukirjan liitteenä.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Perunkirjoituksen tuloksena laadittu perukirja on vuorostaan toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Määräaikoihin voi hakemuksesta saada pidennystä Verohallinnolta, jos kyseessä on esimerkiksi hyvin laaja kuolinpesä, joka vaatii huomattavaa selvitystyötä.

Aikarajojen tai perukirjaan liittyvien muodollisuuksien laiminlyönti voidaan sanktioida veronkorotuksin. Jos perukirjaa ei ole annettu tai se on huomattavan vajavainen, koko verotus saatetaan toimittaa arvioverotuksena.

Laadi asiakirja