Työsopimuksen esimerkki – huomioi nämä 7 kohtaa

Etsitkö esimerkkiehtoja työsopimukseen? Voit lopettaa etsinnät – olet tullut juuri oikeaan paikkaan. Käymme tässä artikkelissa läpi seitsemän kohtaa, joista työsopimuksissa vakiintuneesti sovitaan. Vinkkiemme avulla onnistut työsopimuksen laatimisessa, olipa kyseessä kesätyösopimus tai vakituinen työsopimus.

Aluksi: miten laadin sopimuksen?

Laadi työsopimus Sopimustiedon älykkäällä asiakirjamallilla:

Malli sisältää juristiemme laatimat malliehdot muun muassa kaikkiin tässä artikkelissa käsiteltäviin kohtiin. Työsopimusmallimme muuntuu tilanteeseen kuin tilanteeseen – valmista tulee jopa 10 minuutissa. 

Palvelussa on erilliset asiakirjamallit seuraaviin erityistilanteisiin:

1. Työsuhteen kesto – tärkeä kohta, jos kyseessä määräaikaisuus

Työsopimuksissa mainitaan tavanomaisesti työn alkamisajankohta ja kesto. Työsuhde voi olla kestoltaan joko toistaiseksi voimassa oleva (ns. vakituinen työsuhde) tai määräaikainen

Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen työnantajan aloitteesta edellyttää aina perusteltua syytä. Mikäli tällaista syytä ei ole, katsotaan työsopimuksen olevan voimassa toistaiseksi. Perusteltu syy määräaikaisuudelle on esimerkiksi työn projektiluonteisuus, kausiluonteisuus tai sijaisuus. Perustele määräaikaisuus tarkasti ja juuri sinun työvoimatarpeesi näkökulmasta – siihen edes hyvä työsopimusesimerkki ei pysty. Jos taas työsopimus solmitaan työntekijän aloitteesta määräaikaiseksi, ei perusteltua syytä edellisestä poiketen edellytetä.

2. Työehtosopimus – soveltuuko mikään?

Työehtosopimuksissa sovitaan työsuhteessa noudatettavista vähimmäisehdoista, kuten palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista. Työsopimuksen ehtoja ei saa sopia työntekijän kannalta sovellettavaa työehtosopimusta huonommiksi – edullisemmiksi kylläkin.

Aina ei ole itsestään selvää, mitä työehtosopimusta työsuhteessa noudatetaan. Työehtosopimukseen kannattaakin varmuuden vuoksi viitata työsopimuksessa. Toisaalta jos mitään työehtosopimusta ei osapuolten näkemyksen mukaan sovelleta, on sekin monesti viisasta kirjata.

3. Koeaika – siitä on aina sovittava nimenomaisesti

Työsopimuksessa voidaan sopia työnteon aloittamisesta alkavasta koeajasta, jonka kuluessa kummallakin osapuolella on oikeus purkaa työsopimus välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Työnantajan näkökulmasta koeaika on otollinen aika selvittää työntekijän soveltuvuus työhönsä. Työsopimuksen purkaminen koeajalla on vapaampaa kuin muulloin, sillä se ei edellytä erityistä syytä. Purkua ei kuitenkaan saa tehdä syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. 

Koeaika saa olla toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa enintään kuuden kuukauden pituinen. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Jos työsuhteeseen sovelletaan työehtosopimusta, siinä on voitu sopia kuutta kuukautta lyhyemmästäkin koeajan enimmäispituudesta.

Koeaika ei tule osaksi työsopimusta automaattisesti, vaan työnantajan ja työntekijän tulee aina sopia siitä nimenomaisesti. Samalla on sovittava täsmällisesti koeajan pituudesta, joka on sama kummallekin osapuolelle. Koeajasta sopiminen ei ole pakollista, mutta usein työnantajan kannalta suositeltavaa.

4. Työtehtävät ja työntekopaikka – varaa itsellesi riittävä joustovara niiden muuttamiseen

Työtehtäviä ja työntekopaikkaa koskevista ehdoista kannattaa sopia suurpiirteisesti ja niin, että työnantaja voi tarpeen tullen työnjohto-oikeutensa nojalla määrätä työntekijää tekemään muitakin tehtäviä tai työskentelemään toisessa paikassa. Osapuolten välille voi syntyä riitaa ehdoista, mikäli ne on kirjattu liian yksiselitteisesti ja yrityksessä tapahtuu muutoksia, joiden seurauksena työnantajalle syntyy tarve työn uudelleenorganisointiin. Turvaa siis selustasi joustavilla sopimusehdoilla. 

5. Työaika – onko työvoiman tarpeesi kiinteä vai vaihteleva?

Työnantajan työvoiman tarve sanelee, millaista työaikaehtoa työsopimuksessa voidaan käyttää. Mikäli työvoimatarve on kiinteä, myös työaikaehdon on oltava kiinteä. Kokoaikaisissa työsuhteissa noudatetaan aina kiinteää työaikaa, joka on lähtökohtaisesti enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Myös osa-aikaisissa työsuhteissa noudatettava työaika on useimmiten kiinteä, joskin lyhyempi (esim. 30 h/vko).

Jos sen sijaan työnantajan työvoimatarve vaihtelee, työaikakin voidaan määritellä vaihtelevaksi. Vaihteleva työaika tarkoittaa järjestelyä, jossa työntekijän työaika vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä (esim. 10–20 h/vko) tai työntekijä sitoutuu tekemään työtä töihin kutsuttaessa. Kun työn vähimmäismääräksi on sovittu nolla tuntia viikon tai pidemmän tarkastelujakson aikana, kyseessä on niin sanottu nollatuntisopimus. Vaihtelevasta työajasta saa työnantajan aloitteesta sopia ainoastaan, jos työvoiman tarve todellisuudessa vaihtelee. Työntekijän pyynnöstä vaihtelevasta työajasta saa sopia ilman tarkempia perusteita.

Sopimustiedon älykäs työsopimusmalli taipuu niin kokoaikaisiin kuin osa-aikaisiin sopimuksiin. Mikäli olet laatimassa nimenomaan vaihtelevan työajan työsopimusta, onnistuu se helpoiten juristiemme kehittämällä nollatuntisopimuksen / muun vaihtelevan työajan työsopimuksen mallilla.

6. Palkka – mitä tarkemmin erittelet, sen parempi

Työsopimuksesta tulisi ilmetä palkka, sen määräytymisperuste ja palkanmaksukausi. Työsuhteeseen mahdollisesti sovellettavassa työehtosopimuksessa on voitu sopia vähimmäispalkasta, jota ei saa työsopimuksessa alittaa.

Rahapalkan ohella työsopimuksessa kannattaa eritellä mahdolliset luontoisedut, joita ovat esimerkiksi ravinto-, puhelin- ja autoetu. Lisäksi voi olla tarpeen sopia esimerkiksi ylityökorvauksista, lomarahasta, työmatkakustannuksista tai bonuksista. Jos jostain ei ole nimenomaisesti sovittu, sitä ei lähtökohtaisesti tarvitse maksaa. Huomioon kannattaa kuitenkin ottaa toimialasi tapa ja työntekijäsi odotukset.

7. Salassapito – turvaa kullanarvoiset liikesalaisuutesi 

Työntekijän salassapitovelvollisuudella tarkoitetaan kieltoa käyttää hyväksi tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Työntekijällä on tietyntasoinen salassapitovelvollisuus suoraan lain nojalla. Lain mukainen salassapitovelvollisuus on kuitenkin suppea ja rajoittuu lähtökohtaisesti vain työsuhteen kestoaikaan. Liikesalaisuuksien suojaaminen on niin keskeistä, että osapuolten kannattaa aina sopia erikseen laajemmasta salassapitovelvollisuudesta, joka jatkuu myös työsuhteen päätyttyä. 

Salassapitovelvoitetta on ensiarvoisen tärkeää tehostaa sopimussakolla, koska ulos vuodettujen tietojen aiheuttamia vahinkoja on vaikea näyttää toteen ja mitata rahassa. Sopimussakon teho perustuu siihen, että se tulee lähtökohtaisesti maksettavaksi aina vahingon määrästä riippumatta – ainoastaan sopimusrikkomuksen perusteella. 

Työsopimukseen otettavan salassapitoehdon sijasta voit tehdä erillisen salassapitosopimuksen, johon työsopimuksessa vain viitataan. Kattavan ja juuri sinun tarpeisiisi sopivan salassapitosopimuksen laadit helposti Sopimustiedon salassapitosopimuksen mallilla.

Mitä jäi mainitsematta?

Lisäksi voi olla järkevää sopia esimerkiksi kilpailukiellosta, vuosilomasta, irtisanomisajasta, sairausajan palkasta tai työvälineistä. 

Kaikista näistä seikoista sovit vaivattomasti Sopimustiedon älykkäällä työsopimusmallilla. Sillä laadit allekirjoitusvalmiin sopimuksen parhaimmillaan hiirenklikkauksin – tarkkaan kehitetyt malliehtomme muuntuvat tilanteesi mukaan. Kyseessä ei siis ole perinteinen yksittäinen työsopimusesimerkki vaan moderni teknologia, jonka avulla laadit laadukkaan työsopimuksen vähällä vaivalla. 

----

Tags: työsopimus esimerkki, työsopimus ehdot, työsopimus mallipohja

Sopimustieto.fi - Paras tapa laatia sopimukset

Oikotie
Sanoma
Mestis
Uusyrityskeskus

"Sopimustiedon palvelu on toiminut erittäin hyvin. Olemme tehneet monenlaisia sopimuksia ja asiakirjoja Sopimuskoneella. Valtakirjoja, liikehuoneiston vuokrasopimuksia, työsopimuksia, työtodistuksia. Erityisesti kausityöntekijöiden työsuhdeasiakirjoja on tehty paljon. Sähköisestä allekirjoituksesta on ollut iso apu, koska porukka liikkuu meillä paljon ja nimen voi saada sopimukseen tien päälläkin."

Elina Suikki, hankepäällikkö

"Sopimustieto on yksi parhaista verkkopalveluista, joita käytän! Sopimustieto on mahdollistanut täysin paikasta riippumattoman sopimusten hallinnan. Haluamme myös työskennellä mahdollisimman modernisti lean-ajattelun mukaan, joten tulostukset, postitukset, kassakaappisäilytykset ja jopa pdf:t tuntuvat antiikkisilta. Teemme sopimukset Sopimuskoneessa, joko käyttäen palvelun valmiita asiakirjamalleja tai omia sisältöjämme."

Ilona Kangas, General Manager

"Olen käyttänyt useita järjestelmiä ja täytyy sanoa, että Sopimustieto on yksi parhaista. Palvelu on yksinkertaisimpia ja käyttäjäkokemukseltaan intuitiivisimpia järjestelmiä, joita olen käyttänyt. Yleensä kun käyttöön tulee uusi järjestelmä, tulee paljon kysymyksiä, miten järjestelmässä edetään. Sopimustiedon osalta kysymyksiä on ollut todella vähän. "

Tommi Saari, toimitusjohtaja