Tarjouksen voimassaoloaika jää epävarmaksi, ellet sovi siitä nimenomaisesti

Sopimus syntyy tarjouksesta ja siihen annetusta hyväksyvästä vastauksesta. Mutta kuinka nopeasti vastaus on annettava? Siihen perehdymme tässä artikkelissa.

 

TIIVISTELMÄ: Tarjouksen voimassaoloaika

  • Voimassaoloajan merkitys: Tarjous tulee hyväksyä sen voimassaoloaikana – muutoin se raukeaa, eli tarjouksen tekijä ei ole enää velvollinen jatkotoimenpiteisiin.
  • Oikeus päättää itse: Tarjouksen tekijä voi itse asettaa voimassaoloajan, jonka kuluessa tarjoukseen tulee antaa vastaus. Niin on myös suositeltavaa toimia, jotta vältytään väärinkäsityksiltä ja hankalilta tulkintatilanteilta.

  • Lakisääteiset vaihtoehdot: Jos tarjouksen voimassaoloaikaa ei ole asetettu erikseen, se määräytyy lain mukaan. Kirjallinen tarjous on voimassa kohtuullisen ajan sen antamisesta, kun taas suulliseen tarjoukseen on vastattava heti.

  • Tulkintavaikeudet: Edellisessä kohdassa tarkoitetun "kohtuullisen ajan" määrittäminen on vaikeaa, koska siihen vaikuttavat lukuisat seikat aina tarjouksen kokoluokasta alan tapaan. Siksi suosittelemme, että tarjouksen voimassaoloaika kirjataan aina nimenomaisesti.
  • Tarjouksen peruutus/hylkäys: Tarjouksen voimassaolo voi päättyä paitsi voimassaoloajan umpeutumiseen myös siihen, että tarjouksen tekijä tietyin reunaehdoin peruuttaa tarjouksen tai tarjouksen vastaanottaja nimenomaisesti hylkää sen.

---

Pohjatiedoksi: tarjous + hyväksyvä vastaus = sopimus

Tarjous ja siihen annettu vastaus ovat osapuolia sitovia. Jos tarjouksen vastaanottaja hyväksyy tarjouksesi, tarjous määrittää lopullisen sopimuksen sisällön. Tarjousprosessiin kannattaa siis suhtautua asianmukaisella huolellisuudella.

Tarjouksen voimassaoloaika kannattaa merkitä tarjousasiakirjaan

Tarjouksen voimassaoloaika voidaan esittää tarjouksen antamisen yhteydessä. Mikäli tarjoukseen ei sen voimassaoloaikana vastata, se raukeaa. Tarjouksen tekijä ei ole sen jälkeen velvollinen mihinkään jatkotoimenpiteisiin.

Tarkasti määritelty tarjouksen voimassaoloaika suojaa tarjouksen tekijää, sillä tarjousprosessin pitkittyessä olosuhteet saattavat muuttua siten, ettei tarjous ole enää kannattava esimerkiksi hinta- tai aikataulumuutosten vuoksi.

Tarkka päivämäärä

Suositeltavinta on merkitä asiakirjaan selkeä päivämäärä, jolloin tarjouksen voimassaolo päättyy (esim. "tarjouksen viimeinen voimassaolopäivä on 25.9.2020"). Perään voi merkitä jopa kellonajan.

Tiettyyn tapahtumaan sidottu voimassaoloaika

Jos tarjouksen voimassaoloaikaa ei voi mahdollista syöttää tarkkana päivämääränä vaikkapa teknisistä syistä, voit sitoa voimassaoloajan tiettyyn tapahtumaan (esim. "vastaus tulee antaa kahden viikon kuluessa tarjouksen vastaanottamisesta"). Koska tässä mallissa määräajan käynnistää tietty tapahtuma (tyypillisesti nimenomaan tarjouksen vastaanottaminen), kannattaa tuo tapahtuma määritellä riittävän tarkasti.

Jos tarjous on toimitettu sähköpostin välityksellä eikä määräajan laskemisesta ole erityistä kirjausta, määräaika alkaa kulua tarjouksen lähettämisajankohdasta. Vanhempia menetelmiä kuten postia käytettäessä määräaika alkaa juosta kirjeen päiväysajankohdasta miinus kyseinen päivä, mikäli erillistä kirjausta ei ole. Kirjeen päiväyksen puuttuessa aika alkaa postileiman osoittamasta päivästä. 

Vastauksen vastaanottamisajankohdan merkitys

Hyväksyvän vastauksen tulee saapua tarjouksen voimassaoloaikana tarjouksen tekijälle, jotta sopimus syntyisi. Merkityksellinen on nimenomaan se ajankohta, jolloin vastaus saapuu tarjouksen tekijälle. Ajalla, jolloin hän päättää tutustua vastaukseen, ei ole merkitystä. 

Esimerkki: Hyväksyvä vastaus tarjoukseen saapuu sähköpostitse tarjouksen tekijälle kaksi tuntia ennen tarjouksen voimassaoloajan päättymistä. Osapuolten välille syntyy näin ollen sitova sopimus, vaikka tarjouksen tekijä lukisi sähköpostinsa vasta seuraavana päivänä.

Myöhästynyt vastaus = uusi tarjous

Mikäli hyväksyvä vastaus tarjoukseen saapuu myöhässä, on lähtökohtaisesti kyseessä uusi, vastauksen antajan tekemä tarjous, johon alkuperäisen tarjouksen tekijältä odotetaan vastausta. Alkuperäinen tarjous on tässä tilanteessa siis rauennut, mutta alkuperäisen tarjouksen tekijällä on “uuden tarjouksen” myötä vastavuoroisesti mahdollisuus päättää, ryhdytäänkö sopimukseen vai ei.

Entä jos voimassaoloaikaa ei ole mainittu tarjousasiakirjassa?

Mikäli tarjousasiakirjassa ei ole ilmaistu tarjouksen voimassaoloaikaa, on vastaus annettava kohtuullisen ajan kuluessa. Kohtuullisen ajan pituus määräytyy tapauskohtaisesti. Kohtuullisuuteen vaikuttaa esimerkiksi tarjouksen laajuus: arvoltaan ja merkitykseltään suurta tarjousta saa pohtia pidempään kuin arkipäiväistä ja taloudelliselta arvoltaan vähäistä.

Myös tarjouksen vastaanottajalla on merkitystä ─ aktiivisen elinkeinonharjoittajan voidaan odottaa vastaavan nopeammin kuin yksityishenkilön. Samoin toimialan tapa vaikuttaa arviointiin siitä, mikä on kohtuullinen aika.

Kohtuullista aikaa laskettaessa oletetaan, että vastaus annetaan samalla tiedonsiirtomenetelmällä kuin tarjous. Esimerkiksi sähköpostitse lähetettyyn tarjoukseen liittyvä kohtuullinen aika sisältää sähköpostitse annettavaan vastaukseen kuluvan ajan – ei paperikirjeellä välitettävään vastaukseen kuluvaa aikaa. Nyky-yhteiskunnassa tämä sääntö menettää luonnollisesti jatkuvasti merkitystään, koska tieto kulkee yhä enenevissä määrin digitaalisesti, siis sekunneissa.

Suulliseen tarjoukseen on lähtökohtaisesti vastattava heti

Suullisesti tehty tarjous on pääsääntöisesti yhtä pätevä kuin kirjallinenkin. Tarjous-vastausmekanismissa ero on kuitenkin se, että suullisen tarjouksen hyväksymiseksi vastaus on lähtökohtaisesti annettava heti. Ellei tarjouksen tekijä siis erikseen mainitse tarjouksen voimassaoloaikaa, sinun tulee toimia heti, jos et halua menettää tarjousta.

Suullisiin tarjouksiin liittyy epävarmuuksia, minkä vuoksi niitä ei suositella käytettävän arvoltaan suurissa tai moninaisia vaiheita sisältävissä hankinnoissa. Kun suullinen tarjous hyväksytään, syntyy suullinen sopimus, jonka sisällön todistaminen ongelmatilanteissa on vaikeaa. Osapuolten erilaiset käsitykset syntyneen sopimuksen sisällöstä voivat aiheuttaa myöhempiä erimielisyyksiä.

Tarjouksen peruuttaminen

Tarjous ei sido tekijäänsä, mikäli se peruutetaan ajoissa. Peruutuksen on saavuttava perille ennen kuin vastapuoli on ehtinyt perehtyä tarjoukseen tai viimeistään samaan aikaan, kun se tapahtuu. Peruutus voidaan tehdä eri muodossa, kuin itse tarjous on toimitettu. 

Esimerkiksi kirjepostina lähetetty tarjous voidaan siis peruuttaa sähköpostitse tai puhelimitse, kunhan peruutus tapahtuu ennen kuin vastapuoli on perehtynyt tarjoukseen. Jos tarjous on toimitettu sähköpostilla, on sähköpostitse lähetetyn peruutuksen oltava perillä viimeistään silloin, kun tarjouksen saaja lukee hänelle lähetettyä tarjoussähköpostia.

Tarjous on tekijäänsä sitova, mikäli peruutus saapuu myöhässä. 

Erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa tarjouksen peruuttaminen onnistuu senkin jälkeen, kun tarjouksen saaja on ehtinyt perehtyä siihen. Ehtona on, ettei tarjous ole ehtinyt määräävästi vaikuttaa vastaanottajan toimintaan. Tarjouksen katsotaan määräävästi vaikuttaneen vastaanottajan toimintaan esimerkiksi silloin, kun vastaanottaja on päättänyt hyväksyä tarjouksen. Tämän jälkeen tarjouksen peruuttaminen ei ole enää mahdollista. Tämän poikkeussäännön soveltamista arvioidaan tapauskohtaisesti, ja tilanteessa voidaan huomioida esimerkiksi tarjouksen toimittamisen ja peruutuksen välinen aika tai tarjouksen tekijän erehdys. Liike-elämässä poikkeussääntöä sovelletaan harvoin. Tarjouksen vastaanottaja voi tietenkin antaa armon käydä oikeudessa ja hyväksyä tarjouksen peruutuksen, vaikkei tähän olisi laillisia perusteita. 

Tarjouksen hylkääminen

Tarjouksen vastaanottaja voi tarjouksen voimassaoloaikana antaa myös hylkäävän vastauksen. Hylkäävän vastauksen saavuttua tarjouksen tekijälle tarjous raukeaa ja sopimus jää syntymättä, vaikka alkuperäinen voimassaoloaika ei olisikaan vielä päättynyt.

Tarjouksen vastaanottaja ei voi hylkäävän vastauksen jälkeen enää pätevästi hyväksyä tarjousta ja vedota alkuperäisen määräajan noudattamiseen. Jos tarjouksen vastaanottaja näin tekee, on kyseessä lähtökohtaisesti uusi tarjous, johon alkuperäisen tarjouksen tekijältä odotetaan vastausta.

Miten laadin tarjoukseni helpoiten?

Kirjallisten tarjousten laatiminen ja hyväksyminen onnistuu vaivattomasti Sopimustiedon palvelussa. Palvelu sisältää juristien laatimat malliehdot kymmennin erilaisiin kaupankäynnin tilanteisiin:

Tarjous, malli

---

Tags: tarjouksen voimassaoloaika, suullinen tarjous, kirjallinen tarjous, tarjouksen laatiminen, tarjouksen voimassaolo

Sopimustieto - Paras tapa laatia sopimukset

Oikotie
Sanoma
Mestis
Uusyrityskeskus

"Sopimustiedon palvelu on toiminut erittäin hyvin. Olemme tehneet monenlaisia sopimuksia ja asiakirjoja Sopimuskoneella. Valtakirjoja, liikehuoneiston vuokrasopimuksia, työsopimuksia, työtodistuksia. Erityisesti kausityöntekijöiden työsuhdeasiakirjoja on tehty paljon. Sähköisestä allekirjoituksesta on ollut iso apu, koska porukka liikkuu meillä paljon ja nimen voi saada sopimukseen tien päälläkin."

Elina Suikki, hankepäällikkö

"Sopimustieto on yksi parhaista verkkopalveluista, joita käytän! Sopimustieto on mahdollistanut täysin paikasta riippumattoman sopimusten hallinnan. Haluamme myös työskennellä mahdollisimman modernisti lean-ajattelun mukaan, joten tulostukset, postitukset, kassakaappisäilytykset ja jopa pdf:t tuntuvat antiikkisilta. Teemme sopimukset Sopimuskoneessa, joko käyttäen palvelun valmiita asiakirjamalleja tai omia sisältöjämme."

Ilona Kangas, General Manager

"Olen käyttänyt useita järjestelmiä ja täytyy sanoa, että Sopimustieto on yksi parhaista. Palvelu on yksinkertaisimpia ja käyttäjäkokemukseltaan intuitiivisimpia järjestelmiä, joita olen käyttänyt. Yleensä kun käyttöön tulee uusi järjestelmä, tulee paljon kysymyksiä, miten järjestelmässä edetään. Sopimustiedon osalta kysymyksiä on ollut todella vähän. "

Tommi Saari, toimitusjohtaja