Sopimusrikkomuksella voi olla monenlaisia seurauksia

Sopimuksen rikkomisesta aiheutuu käytännössä aina seuraamuksia. Seuraukset voivat perustua lakiin tai osapuolten väliseen sopimukseen. Hinnanalennus, sopimussakko ja vahingonkorvaus ovat tyypillisiä rahamääräisiä seurauksia sopimusrikkomuksesta. Lue tästä, mitä muita vaikutuksia sopimuksen rikkomisesta voi aiheutua.

Tässä artikkelissa kerrotaan sopimusrikkomusten seurauksista. Mahdollisia seuraamuksia ovat virheen korjaus, oikaisu, hinnanalennus tai merkittävien rikkomusten osalta kaupan purku. Tilanteesta riippuen sopimusta rikkoneen osapuolen maksettavaksi voi tulla myös vahingonkorvaus tai sopimussakko.

Sopimus on osapuolia velvoittava

Pääsääntöisesti osapuolten tekemä sopimus on sitova ja siihen kirjatut velvoitteet on täytettävä. Joskus asiat eivät kuitenkaan toteudu, kuten osapuolet ovat sopineet. Silloin kyse on viivästyksestä tai virheestä suorituksessa. Sopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä aiheutuu yleensä seuraamuksia lain nojalla tai osapuolten sopimuksen perusteella. 

Sopimusosapuolella on aina oikeus vaatia sopimuksen mukaista suoritusta. Siispä esimerkiksi tavaran kaupassa myyjän tulee toimittaa ostajalle tuote sovitussa kunnossa ja aikataulussa. Ostajan päävelvollisuus puolestaan on maksaa sovittu kauppasumma myyjälle ajallaan ja lisäksi muutoinkin myötävaikuttaa kauppaan. 

Virhe tai viivästys rikkoo sopimuksen

Sopimusrikkomus voi ilmetä velvoitteen täyttämisen viivästyksenä tai suorituksen virheellisyytenä, jolloin suoritus on puutteellinen tai siinä on jokin muu virhe. 

Viivästykset ovat yleisiä sopimuksiin liittyviä ongelmatilanteita. Niiden osalta merkityksellistä on se ovatko sopimusosapuolet täyttäneet velvoitteensa sopimuksessa sovittuun ajankohtaan mennessä. Jos sopimuksessa ei ole mainintaa aikataulusta, velvoitteet tulee pääsääntöisesti täyttää kohtuullisen ajan kuluessa sopimuksen tekemisestä.

Suorituksessa oleva virhe voi ilmetä monella eri tavalla. Kyseessä on virhe, jos suoritus ei vastaa laadultaan sitä, mitä osapuolet ovat sopineet. Tällainen laatuvirhe voi olla esimerkiksi ostetun palvelun puutteellisuus tai myydyssä tavarassa oleva fyysinen vika. Oikeudellinen virhe tarkoittaa tilannetta, jossa kaupan kohde vaikuttaa ulkoisesti virheettömältä, mutta siihen kohdistuu jokin sivullisen oikeus. Siten esimerkiksi asunto-osakkeiden kaupassa on virhe, mikäli osakkeisiin kohdistuu panttioikeus, jota siinä ei sopimuksen mukaan kuuluisi olla. Vallintavirheellä viitataan esimerkiksi tilanteisiin, joissa myytyä tuotetta ei voida käyttää aiottuun tarkoitukseen viranomaismääräysten vuoksi. Näin ollen esimerkiksi sähkölaitteiden kaupassa on virhe, jos laitteet ovat viranomaisten määräysten vastaisia. Sopimuksen virhe voi myös liittyä immateriaalioikeuksiin, esimerkiksi patenttioikeuksien loukkaamiseen.

Sopimusrikkomuksen viisi mahdollista seurausta

Sopimusrikkomuksesta kärsineellä osapuolella on käytössään erilaisia keinoja asemansa parantamiseen. Tavoitteena voi olla joko sopimuksen mukaisen lopputuloksen saavuttaminen tai hyvitys rahassa. On mahdollista, että vahinkoa kärsineen osapuolen käytettävissä on useita keinoja, joista hän voi valita tilanteeseen sopivimman. Tyypillisesti toimet kuitenkin etenevät seuraavassa järjestyksessä:

Suorituksesta pidättyminen

Helpoin keino reagoida sopimusrikkomukseen on suorituksesta pidättyminen, jolloin sopimusrikkomuksesta kärsivän osapuolen ei tarvitse täyttää omaa velvoitettaan. Suorituksesta pidättyminen tulee tavallisesti sovellettavaksi viivästystilanteissa, mutta myös virheen osalta se on mahdollista. Liioittelua kannattaa kuitenkin välttää, ettei itse syyllisty sopimusrikkomukseen. Suorituksesta ei siis saa pidättyä mielivaltaisin perustein tai liian suuren määrän osalta. Siten esimerkiksi virheellisen suorituksen vuoksi ostaja saa pääsääntöisesti pidättyä maksusta vain siltä osin, kun ostajalle on odotettavissa hinnanalennusta tai vahingonkorvausta.

Sopimusrikkomuksen korjaaminen ja oikaiseminen

Joissain tilanteissa järkevin keino reagoida sopimusrikkomukseen on vaatia virheen oikaisua tai korjausta. Tällöin molemmat osapuolet saavat lopulta sen, mitä sopimuksella tavoittelivat. Esimerkiksi tavaran kaupassa tämä suojakeino on ensisijainen hinnanalennukseen ja erityisesti kaupan purkuun nähden. 

Kummatkin osapuolet voivat pääsääntöisesti vaatia oikaisua tai korjausta. Korjaus- tai oikaisutoimi voi olla esimerkiksi tavaran fyysinen korjaaminen tai toiminnan muuttaminen kilpailukiellon rikkomistilanteessa. Korjauksen tai oikaisun onnistuessa ovat sopimusrikkomuksen muut seuraukset yleensä hyvin vähäisiä tai niitä ei ole lainkaan. 

Hinnanalennus

Jos suorituksessa on virhe, eikä myyjä korjaa sitä, voi ostaja vaatia hinnanalennusta. Hinnanalennus ei tule kyseeseen viivästystilanteessa, vaan ainoastaan suorituksen virheen perusteella. Myyjän huolellisuudella tai huolimattomuudella ei ole merkitystä hinnanalennuksen osalta. Yksinkertaisin esimerkki hinnanalennuksesta on tavaran kauppa, jossa ostaja on saanut viallisen tuotteen ja sen vuoksi vaatii myyjältä hinnanalennusta. Toisaalta hinnanalennus voi tulla kyseeseen myös esimerkiksi asiantuntijapalvelun osalta, jos se ei olekaan pystynyt ratkaisemaan kaikkia niitä ongelmia, joita asiakkaan olisi sopimuksen perusteella ollut kohtuullista odottaa tulevan ratkaistuiksi. Hintaa alennetaan yleensä sopimuksen mukaisen suorituksen ja virheellisen suorituksen arvojen välisen erotuksen verran. 

Sopimuksen purkaminen

Sopimuksen purkamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa osapuolten sopimuksen mukaiset velvollisuudet lakkaavat välittömästi ja jo tehdyt suoritukset palautuvat. Sopimuksen purku on melko radikaali toimenpide ja se tulee kyseeseen vain vakavien rikkomusten seurauksena. Siksi purku ei ole mahdollinen pienten viivästysten tai virheiden osalta. Purun edellytyksenä on yleensä olennainen sopimusrikkomus, mutta purkamiselle voi olla myös muita edellytyksiä tilanteesta riippuen. Kaupan osalta sekä myyjä että ostaja voivat tiettyjen vaatimusten täyttyessä purkaa kaupan.

Sopimusrikkomuksen olennaisuuden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mahdollisuus häiriön vaikutusten poistamiseen tai hyvittämiseen sekä se, vaarantuvatko sopimukseen liittyneet tarkoitukset. Lisäksi voidaan huomioida se, ilmentääkö sopimusrikkomus esimerkiksi osapuolen vilpillisyyttä. Jos purkamisen edellytykset ovat olemassa, voi purku tapahtua vain toisen osapuolen ilmoituksen perusteella. 

Purkaminen kannattaa tehdä aina kirjallisesti. Voit lukea lisää ja laatia ilmoituksen sopimuksen päättämisestä helposti Sopimustiedon palvelussa:

Ilmoitus sopimuksen päättämisestä (irtisanominen tai purku)

Vahingonkorvaus 

Lähtökohtaisesti sopimusrikkomuksesta seuraa velvollisuus korvata siitä aiheutuneet vahingot, jotka on näytetty toteen. Vahingonkorvausvastuusta säädetään laissa erikseen useiden eri tilanteiden varalta. Joskus korvausvastuu syntyy myös ilman nimenomaista lain säännöstä. 

Vahingonkorvauksen tarkoituksena on asettaa vahinkoa kärsinyt osapuoli siihen taloudelliseen asemaan, jossa se olisi ollut ilman vastapuolen sopimusrikkomusta. Korvauksen määrä lasketaan tyypillisesti vertailemalla sopimuksen mukaisen menettelyn oletettua taloudellista vaikutusta sekä sitä taloudellista tilannetta, joka on aiheutunut sopimusrikkomuksen vuoksi. On muistettava, että vahinkoa kärsineen osapuolen on kaikissa tapauksissa ryhdyttävä kohtuullisiin toimenpiteisiin vahingon rajoittamiseksi.

Aiheutuneiden vahinkojen määrä on korvauksen saamiseksi näytettävä toteen, mutta joissakin tapauksissa se on hyvin hankalaa. Esimerkiksi salassapitovelvollisuuden tai kilpailukiellon rikkomisesta aiheutuneiden taloudellisten menetysten arviointi voi osoittautua erittäin vaikeaksi.

Kuluttajasopimuksia tarkasteltava erikseen

Sopimusrikkomuksia ja niiden seuraamuksia säännellään erikseen kuluttajakaupan ja yksityishenkilöiden välisen kaupan osalta. Kuluttajakauppaa koskevista säännöksistä ei pääsääntöisesti voi poiketa kuluttajan vahingoksi.

Mikäli kyse on elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisestä hyödykkeiden kaupasta tai tavaroiden kaupasta muiden osapuolten välillä, ovat virheen seuraukset samantyyppiset. Niiden edellytyksissä on kuitenkin eroavaisuuksia. Ostajan on kuitenkin kummassakin tapauksessa oltava valppaana ja pääsääntöisesti ilmoitettava myyjälle virheestä kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Poikkeuksena tähän vaatimukseen ovat muun muassa tilanteet, joissa myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.

Mikäli sopimuksen kohteena on hyödykkeen myynti elinkeinonharjoittajalta kuluttajalle, myyjällä on virheen tai viivästyksen vuoksi vahingonkorvausvelvollisuus, jollei se johdu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta ja lain edellytykset täyttävästä esteestä. 

Varaudu sopimusrikkomuksiin sopimussakolla

Mahdollisiin sopimusrikkomustilanteisiin voi varautua jo sopimusta laadittaessa. Tiettyihin sopimuksiin on tapana sisällyttää sopimussakkoehto, jolla pyritään tehostamaan sopimuksen noudattamista. Sopimussakko on tyypillinen lisä esimerkiksi kilpailukielto- ja salassapitosopimuksiin, osakassopimuksiin ja urakkasopimuksiin sekä osakkeiden ja liiketoiminnan kauppakirjoihin. Sopimussakko tulee sopimuksen mukaisesti lähtökohtaisesti aina maksettavaksi sopimusrikkomuksen seurauksena ja mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrästä riippumatta. Sen vuoksi sopimussakolla voidaan ratkaista vahingonkorvauksen määrän arviointiin liittyviä ongelmia. Sopimussakko on osapuolten erikseen sovittavissa, joten sopimussakko ja vahingonkorvaus ovat ikään kuin toisiaan täydentäviä. Sopimussakkolauseke ei automaattisesti sulje pois vahingonkorvausvastuuta. 

Sopimussakko voi olla juokseva tai kiinteämääräinen. Juokseva sakko liittyy tyypillisesti viivästystilanteisiin, joissa maksettava sakko lisääntyy suorituksen viivästyksen mukaisesti. Yleensä sovitaan esimerkiksi päivä- tai viikkokohtaisesta maksusta, joka voi olla esimerkiksi tietty prosenttimäärä toimituksen kokonaisarvosta. Juoksevan sakon osalta kannattaa sopia myös sakon maksimimäärästä ja siitä, että tuon summan täytyttyä vahinkoa kärsinyt osapuoli voi purkaa sopimuksen. Kiinteämääräistä sakkoa käytetään tavallisesti esimerkiksi salassapidon ja kilpailukiellon tehosteena. Sakko voidaan sopia maksettavaksi minkä tahansa sopimusrikkomuksen tullen tai ainoastaan tietyissä sopimusrikkomuksissa.

Sopimussakkolausekkeen laadinnassa muistettavaa

Sopimussakon maksamisen perusteena on siis sopimusvelvoitteiden laiminlyönti. Sen vuoksi velvoitteiden sisältö kannattaa kirjata tarkoin sopimukseen. Selkeät kirjaukset helpottavat mahdollisten rikkomustilanteiden näyttämistä toteen sekä jo itsessään ehkäisevät sopimusrikkomusten syntymistä.

Osapuolet voivat lähtökohtaisesti sopia sakon määrästä vapaasti. Sakko kannattaa sopia sen verran suureksi, että se tosiasiassa toimii sopimuksen noudattamisen tehosteena. Sakkona voi tulla maksettavaksi suuriakin summia, mikäli osapuolet ovat asiasta yksimielisiä. Kohtuus kannattaa kuitenkin pitää mielessä, sillä kohtuuttomia sopimusehtoja voidaan joutua sovittelemaan tai ne voidaan jättää kokonaan huomiotta. Sopimussakon osalta on hyvä sopia myös siitä, onko sopimusta rikkoneella osapuolella velvollisuus maksaa sakon lisäksi myös vahingonkorvausta sakon määrän ylittävältä osalta.

Sakon käyttötarkoitus ja osapuolet vaikuttavat myös lausekkeen laadintaan. Mikäli sakolla halutaan suojautua viivästyksiltä, on juokseva sakko paras vaihtoehto. Muiden ehtojen tehosteeksi kannattaa käyttää kiinteämääräistä summaa. Sopimuksen osapuolet on hyvä ottaa huomioon sakon määrästä sovittaessa. Mikäli kyseessä on suuryritys, ei liian pieni summa tuota toivottua tehostevaikutusta sopimuksen noudattamiselle. Pienet yritykset eivät taas kykene maksamaan suuria sakkoja. Kultainen keskitie on tässäkin tilanteessa paras vaihtoehto. Erityistapauksena on muistettava, että työsopimukseen otetun kilpailukiellon rikkomisesta aiheutuva sopimussakko saa olla suuruudeltaan enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa vastaava. 

Yksi sopimussakon tyyppi ei sovellu kaikkiin tilanteisiin, joten ehdon sisältö kannattaa muotoilla tapauskohtaisesti. Sopimustiedon palvelusta löydät mallit eri tilanteisiin soveltuviin sopimussakkoihin. Tutustu tarkemmin esimerkiksi seuraaviin asiakirjamalleihimme:

Toimeksiantosopimus / palvelusopimus

Salassapitosopimus

Työsopimus

Kilpailukieltosopimus

Kauppakirja, osakkeet

Kauppakirja, liiketoiminta

Osakassopimus

 

Sopimustieto.fi - Paras tapa laatia sopimukset

Oikotie
Sanoma
Mestis
Uusyrityskeskus

"Sopimustiedon palvelu on toiminut erittäin hyvin. Olemme tehneet monenlaisia sopimuksia ja asiakirjoja Sopimuskoneella. Valtakirjoja, liikehuoneiston vuokrasopimuksia, työsopimuksia, työtodistuksia. Erityisesti kausityöntekijöiden työsuhdeasiakirjoja on tehty paljon. Sähköisestä allekirjoituksesta on ollut iso apu, koska porukka liikkuu meillä paljon ja nimen voi saada sopimukseen tien päälläkin."

Elina Suikki, hankepäällikkö

"Sopimustieto on yksi parhaista verkkopalveluista, joita käytän! Sopimustieto on mahdollistanut täysin paikasta riippumattoman sopimusten hallinnan. Haluamme myös työskennellä mahdollisimman modernisti lean-ajattelun mukaan, joten tulostukset, postitukset, kassakaappisäilytykset ja jopa pdf:t tuntuvat antiikkisilta. Teemme sopimukset Sopimuskoneessa, joko käyttäen palvelun valmiita asiakirjamalleja tai omia sisältöjämme."

Ilona Kangas, General Manager

"Olen käyttänyt useita järjestelmiä ja täytyy sanoa, että Sopimustieto on yksi parhaista. Palvelu on yksinkertaisimpia ja käyttäjäkokemukseltaan intuitiivisimpia järjestelmiä, joita olen käyttänyt. Yleensä kun käyttöön tulee uusi järjestelmä, tulee paljon kysymyksiä, miten järjestelmässä edetään. Sopimustiedon osalta kysymyksiä on ollut todella vähän. "

Tommi Saari, toimitusjohtaja