Oikeustoimilaki on sopimusoikeuden yleislaki – huomioi kuitenkin erityislait

Sopimusoikeuden tärkein laki on oikeustoimilaki, joka soveltuu kaikkiin sopimuksiin. Oikeustoimilaki asettaa sopimiseen perussäännöt: miten sopimus syntyy, minkälainen sopimus on pätevä jne. Oikeustoimilakia täydentävät tietyissä tilanteissa erityislait, kuten kuluttajansuojalaki ja työsopimuslaki.

Oikeustoimilaki on keskeisin sopimuksia koskeva laki

Laissa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (ns. oikeustoimilaki) on tärkeimmät sopimuksia koskevat säännöt, esimerkiksi:

  • tarjoukset ja niihin vastaaminen

  • yritysten ja muiden tahojen edustaminen

  • sopimuksen pätemättömyys (esim. kiskonta, väärennös)

  • sopimuksen sovittelu (kohtuuttomat sopimusehdot)

Laki soveltuu laajasti kaikkiin sopimuksiin, niin työoikeudellisiin, yhtiöoikeudellisiin kuin esimerkiksi perhe- ja perintöoikeudellisiin sopimuksiin.

Oikeustoimilaki: sopimus syntyy osapuolten yhtenevillä tahdonilmaisuilla

Oikeustoimilaissa säädetään, miten sopimus syntyy. Tämä sääntely ei kuitenkaan sovellu määrämuotoisiin sopimuksiin, esimerkiksi kiinteistön kauppaan, joiden syntymistä koskee oma lainsäädäntönsä.

Oikeustoimilain mukaan sopimus syntyy tarjoukseen annetulla hyväksyvällä vastauksella. Tällä tarkoitetaan tyypillisesti selkeää vastausta, esimerkiksi sopimuksen allekirjoittamista tai muuta yksiselitteistä kuittausta. Tämä sääntö ei ole sopimuksen syntymisessä täysin poikkeukseton: oikeuskäytännössä on katsottu, että sopimus voi syntyä myös esimerkiksi osapuolten keskinäisten neuvottelujen jälkeen, kun ehdoista on päästy hiljaisesti yksimielisyyteen (ns. konkludenttiset sopimukset). 

Pätemätön sopimus ei sido osapuolia

Vapaan tahdon merkitys: Oikeustoimilaki sisältää säännökset siitä, milloin sopimus on pätemätön. Lähtökohtana on, että sopimusten tulee olla tehty vapaasta tahdosta sekä siten, että osapuolet ovat täydessä ja terveessä ymmärryksessä. Lain mukaisia pätemättömyysperusteita ovat esimerkiksi: 

  • pakon käyttäminen 

  • se, jos sopimus on saatu aikaan käyttäen hyväksi toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai riippuvaista asemaa.

Ikään kuin sopimusta ei olisikaan: Käytännössä sopimuksen pätemättömyys tarkoittaa, ettei siinä tarkoitettu oikeusvaikutus toteudu. Esimerkiksi tavaran kauppaa koskevan sopimuksen osalta ostajan ei tällöin tarvitse maksaa kauppahintaa, eikä myyjällä ole velvollisuutta luovuttaa sovittua tavaraa ostajalle. Jos suorituksia on ehditty jo tehdä, ne palautetaan.

Huomioi myös: Sopimuksen pätemättömyys voi liittyä myös seikkoihin, joita ei nimenomaisesti oikeustoimilaissa mainita. Tällaisia ovat sopimusosapuolen oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen ja määrämuotoisen sopimuksen muotovaatimusten sivuuttaminen.

Sopimuksessa on aina muistettava kohtuus

Oikeustoimilaissa säädetään, että sopimusehtojen on oltava kohtuullisia. Mikäli ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, voidaan ehtoa sovitella tai se voidaan jättää jopa kokonaan huomioon ottamatta. 

Kohtuuttomuutta arvioidessa otetaan huomioon useita eri tekijöitä. Jos osapuolet ovat tiedollisesti ja neuvotteluasemaltaan yhtä vahvoja, ei sovittelu pääsääntöisesti voi tulla kyseeseen. Erityisesti liikesopimuksia sovitellaan harvoin.

Huomioi tarvittaessa erityislainsäädäntö

Oikeustoimilaki soveltuu aina, mutta sitä täydentävät paikoin erityislait. Esimerkiksi:

  • Työntekijät → työsopimuslaki

  • Tavarakauppa → kauppalaki

  • Kiinteistökauppa → maakaari

  • Kuluttajasopimukset → kuluttajansuojalaki

Erityislakien säännökset voivat koskea sopimuksen sisältöä tai sen muotoa:

  • Muotovaatimukset: Esimerkiksi osakeyhtiön perustamissopimus ja kiinteistön kauppakirja on tehtävä kirjallisesti.

  • Sisältövaatimukset: Esimerkiksi kuluttajan kanssa tehdyn luottosopimuksen tulee aina sisältää luoton todelliset korkokulut. Kuluttajalla tulee myös aina olla mahdollisuus maksaa luotto takaisin ennen sen alustavasti sovittua erääntymistä. 

Sopimuksen sisältöä koskevat lain säännökset voivat olla joko tahdonvaltaisia tai pakottavia:

  • Pakottava säännös: Pakottavista säännöksistä osapuolet eivät voi keskinäisellä sopimuksellaan poiketa. Työsopimuksessa esimerkiksi irtisanomisaika, joka on työntekijällä pidempi kuin työnantajalla, ei ole pätevä.

  • Tahdonvaltainen säännös: Tahdonvaltainen säännös soveltuu, elleivät osapuolet ole keskenään sopineet toisin. Tavarakaupassa ostajan on esimerkiksi tavaran vastaanoton jälkeen tarkastettava tavara niin pian kuin olosuhteet sen sallivat. Osapuolet voivat kuitenkin poiketa tästä (tai oikeastaan tarkentaa tätä) sopimalla, että aikaa tarkastukseen on tarkalleen yksi päivä.

Miten laadin sopimukseni helpoiten?

Sopimustiedon palvelu sisältää mallisisällöt satoihin eri sopimuksiin. Juristien laatimista runsaista ja laadukkaista mallisisällöistä voit valita tilanteeseesi sopivimmat. Palvelu myös neuvoo sinua, mitä ottaa huomioon eri tilanteissa. Tutustu esimerkiksi seuraaviin asiakirjamalleihimme:

---

Tags: oikeustoimilaki sopimus, sopimusoikeus laki

Sopimustieto - Paras tapa laatia sopimukset

Oikotie
Sanoma
Mestis
Uusyrityskeskus

"Sopimustiedon palvelu on toiminut erittäin hyvin. Olemme tehneet monenlaisia sopimuksia ja asiakirjoja Sopimuskoneella. Valtakirjoja, liikehuoneiston vuokrasopimuksia, työsopimuksia, työtodistuksia. Erityisesti kausityöntekijöiden työsuhdeasiakirjoja on tehty paljon. Sähköisestä allekirjoituksesta on ollut iso apu, koska porukka liikkuu meillä paljon ja nimen voi saada sopimukseen tien päälläkin."

Elina Suikki, hankepäällikkö

"Sopimustieto on yksi parhaista verkkopalveluista, joita käytän! Sopimustieto on mahdollistanut täysin paikasta riippumattoman sopimusten hallinnan. Haluamme myös työskennellä mahdollisimman modernisti lean-ajattelun mukaan, joten tulostukset, postitukset, kassakaappisäilytykset ja jopa pdf:t tuntuvat antiikkisilta. Teemme sopimukset Sopimuskoneessa, joko käyttäen palvelun valmiita asiakirjamalleja tai omia sisältöjämme."

Ilona Kangas, General Manager

"Olen käyttänyt useita järjestelmiä ja täytyy sanoa, että Sopimustieto on yksi parhaista. Palvelu on yksinkertaisimpia ja käyttäjäkokemukseltaan intuitiivisimpia järjestelmiä, joita olen käyttänyt. Yleensä kun käyttöön tulee uusi järjestelmä, tulee paljon kysymyksiä, miten järjestelmässä edetään. Sopimustiedon osalta kysymyksiä on ollut todella vähän. "

Tommi Saari, toimitusjohtaja