Lomautuksen vaikutus vuosiloman kertymiseen – työnantajan muistilista

Eniten vuosiloman kertymiseen lomautuksen aikana vaikuttaa se, onko lomautus kokoaikainen vai osa-aikainen.

I) Aluksi: Miten vuosilomaa kertyy ilman lomautusta?

Vuosilomaa ansaitaan täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta

Vuosilomaa kertyy lomanmääräytymisvuodelta, joka on aina 1.4.–31.3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa työsuhteen kestosta riippuen joko 2 päivää tai 2,5 päivää jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Se, millaista kuukautta pidetään täytenä lomanmääräytymiskuukautena, riippuu työntekijään sovellettavasta ansaintasäännöstä. 

Ansaintasääntöjä on kaksi: ns. 14 päivän sääntö ja ns. 35 tunnin sääntö. Työsopimuksessa sovittu työaika ratkaisee, kumpaa sääntöä sovelletaan koko lomanmääräytymisvuoden ajan. Sääntöjä ei siis voi soveltaa rinnakkain tai lomittain eri kuukausina.

14 päivän sääntö on pääsääntö

14 päivän sääntöä sovelletaan useimpiin työntekijöihin. Sitä sovelletaan, kun työntekijä on työsopimuksensa mukaan töissä vähintään 14 päivänä kuussa koko lomanmääräytymisvuoden ajan. Esimerkiksi työntekijä, joka työsopimuksensa mukaan työskentelee säännöllisesti maanantaista perjantaihin, kuuluu 14 päivän säännön piiriin.

Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään tällöin kuukautta, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää

Toissijaisesti noudatetaan 35 tunnin sääntöä

35 tunnin sääntöä sovelletaan toissijaisesti vain, jos työntekijän työsopimuksen mukainen työaika ei ylitä 14 työpäivän kynnystä. 35 tunnin säännön soveltuminen edellyttää, että työsopimuksen mukainen työaika on vähintään 35 tuntia lomanmääräytymisvuoden jokaisena kuukautena. Esimerkiksi työntekijä, jonka työsopimuksen mukainen työaika on 10–20 h/vko, kuuluu 35 tunnin säännön piiriin. 

Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään tällöin kuukautta, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia

Vuosilomaa kerryttävät sekä työssäoloaika että työssäolon veroinen aika

Työssäolon veroinen aika tarkoittaa työstä poissaoloaikaa, joka rinnastetaan työssäoloon vuosilomaa ansaittaessa – se kerryttää siis vuosilomaa yhtä lailla. Pääsääntö on, että silloin kun työnantajalla on lainmukainen velvollisuus maksaa poissaoloajalta työntekijälle palkkaa, tällainen aika rinnastuu työssäoloaikaan (esim. lyhyt sairausloma). Myös lomautusaika katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi tiettyyn pisteeseen asti, vaikka työnantajalla ei yleensä tällöin olekaan palkanmaksuvelvollisuutta. Lomautus ja vuosiloman kertyminen ovat siis kytköksissä toisiinsa. Seuraavaksi perehdymme lomautustilanteisiin.

II) Kokoaikainen lomautus & vuosiloman kertyminen

Kokoaikaisessa lomautuksessa työnteko keskeytetään väliaikaisesti kokonaan. Kokoaikaisesti lomautetun työntekijän vuosiloman ansaintaan sovelletaan eri laskentasääntöjä riippuen siitä, kuuluuko työntekijä 14 päivän vai 35 tunnin ansaintasäännön piiriin. Eri laskentasääntöjen avulla työntekijän työssäolon veroinen aika saadaan suhteutettua hänen työaikaansa.

Työntekijä kuuluu 14 päivän säännön piiriin → vuosilomaa kertyy 30 työpäivän ajan

Lomautettu työntekijä kuuluu 14 päivän säännön piiriin, jos töitä tulisi työsopimuksen mukaan olla vähintään 14 päivänä kuussa. Tällöin vuosilomaa kertyy lomautusjakson ensimmäiseltä 30 työpäivältä, koska näitä päiviä pidetään työssäolon veroisina päivinä. Jos lomautus kestää pidempään kuin 30 työpäivää, vuosilomaa ei kerry mainitun rajapyykin ylittävältä osalta.

30 päivän jaksoa laskettaessa huomioidaan vain ne päivät, jotka ilman lomautusta olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Jos esimerkiksi 5 päivänä viikossa työskentelevä työntekijä lomautetaan kokoaikaisesti, rinnastuu lomautusajasta 6 viikkoa työssäolon veroiseen aikaan. Jos taas 4 päivänä viikossa työskentelevä työntekijä lomautetaan kokoaikaisesti, pitenee työssäoloon verrattava aika 7,5 viikkoon.

Työntekijä kuuluu 35 tunnin säännön piiriin → vuosilomaa kertyy 6 viikon ajan

Lomautettu työntekijä kuuluu 35 tunnin säännön piiriin, jos töitä tulisi työsopimuksen mukaan olla vähintään 35 tuntia kuussa. Tällöin vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi katsotaan enintään 42 kalenteripäivän jakso (eli 6 viikkoa). Jos lomautus kestää pidempään kuin 42 kalenteripäivää, vuosilomaa ei kerry tämän ajanjakson ylittävältä osalta.

Työssäolon veroiset tunnit määritellään sijoittamalla työvuoroluettelon mukaiset työtunnit enintään 42 kalenteripäivän jaksolle. Jos työvuoroluettelo ei ulotu koko lomautusajalle, otetaan huomioon työsopimuksen mukaiset työtunnit tai niiden vaihdellessa keskimääräiset viikkotyötunnit. Jos tämän laskennan jälkeen työntekijälle kertyy vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia kuukautta kohden, ansaitsee hän vuosilomaa.

Milloin laskenta-aika katkeaa?

Sekä 30 työpäivän että 42 kalenteripäivän rajaa sovellettaessa tilapäinen työskentely lomautuksen tehneelle työnantajalle katkaisee mainitun ajanjakson laskemisen. Merkitystä ei ole sillä, kuinka pitkä työjakso on – se voi kestää vaikka vain yhden työpäivän. Työssäolon päätyttyä alkaa uusi 30 työpäivän tai 42 kalenteripäivän jakso. Sen sijaan lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) vaihtuminen ei katkaise laskenta-aikaa.

III) Osa-aikainen lomautus & vuosiloman kertyminen

Vuosilomaa kertyy 6 kuukauden ajan

Osa-aikaisessa lomautuksessa (ns. osalomautus) työntekijän viikoittaista tai vuorokautista työaikaa lyhennetään väliaikaisesti. Tällöin vuosilomaa kertyy normaalisti 6 kuukauden ajan riippumatta siitä, kuuluuko työntekijä 14 päivän vai 35 tunnin säännön piiriin. Lisäksi vuosilomaa voi kertyä 6 kuukauden jälkeiseltä lomautusajalta, jos työntekijä osalomautuksesta huolimatta työskentelee riittävästi (joko 14 päivää tai 35 tuntia kuussa). 

Milloin laskenta-aika katkeaa?

Mikäli työntekijä työskentelee osalomautuksen aikana täyden työviikon lomautuksen tehneelle työnantajalle, katkeaa 6 kuukauden laskenta-aika. Uusi 6 kuukauden jakso alkaa työviikkoa seuraavan viikon alusta. Toisin kuin kokoaikaisessa lomautuksessa, osalomautuksessa myös lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) vaihtuminen katkaisee laskenta-ajan. Uusi 6 kuukauden jakso alkaa aina 1.4.

Miten lomautus pitää dokumentoida? – Tutustu juristiemme kehittämiin mallisisältöihin

Sopimustiedon palvelussa laadit mm. seuraavat lomautukseen liittyvät, lain edellyttämät selvitykset:

Kaikkiaan palvelumme sisältää juristien laatimat malliehdot satoihin eri työsuhteen tilanteisiin. Saatat olla kiinnostunut esimerkiksi seuraavista asiakirjamalleistamme:

----

Tags: lomautuksen vaikutus vuosilomaan, lomautus vuosiloman kertyminen, lomautus vuosiloma

 

Sopimustieto.fi - Paras tapa laatia sopimukset

Oikotie
Sanoma
Mestis
Uusyrityskeskus

"Sopimustiedon palvelu on toiminut erittäin hyvin. Olemme tehneet monenlaisia sopimuksia ja asiakirjoja Sopimuskoneella. Valtakirjoja, liikehuoneiston vuokrasopimuksia, työsopimuksia, työtodistuksia. Erityisesti kausityöntekijöiden työsuhdeasiakirjoja on tehty paljon. Sähköisestä allekirjoituksesta on ollut iso apu, koska porukka liikkuu meillä paljon ja nimen voi saada sopimukseen tien päälläkin."

Elina Suikki, hankepäällikkö

"Sopimustieto on yksi parhaista verkkopalveluista, joita käytän! Sopimustieto on mahdollistanut täysin paikasta riippumattoman sopimusten hallinnan. Haluamme myös työskennellä mahdollisimman modernisti lean-ajattelun mukaan, joten tulostukset, postitukset, kassakaappisäilytykset ja jopa pdf:t tuntuvat antiikkisilta. Teemme sopimukset Sopimuskoneessa, joko käyttäen palvelun valmiita asiakirjamalleja tai omia sisältöjämme."

Ilona Kangas, General Manager

"Olen käyttänyt useita järjestelmiä ja täytyy sanoa, että Sopimustieto on yksi parhaista. Palvelu on yksinkertaisimpia ja käyttäjäkokemukseltaan intuitiivisimpia järjestelmiä, joita olen käyttänyt. Yleensä kun käyttöön tulee uusi järjestelmä, tulee paljon kysymyksiä, miten järjestelmässä edetään. Sopimustiedon osalta kysymyksiä on ollut todella vähän. "

Tommi Saari, toimitusjohtaja