Vuosiloman ansaitseminen – miten lomautus vaikuttaa siihen?

Erityisesti kokoaikainen, toistaiseksi voimassa oleva lomautus vaikuttaa vuosiloman ansaintaan. Myös osa-aikainen tai määräaikainen lomautus saattaa vaikuttaa siihen. Vuosiloman laskentasäännöt vaihtelevat lomautustilanteen mukaan, joten vuosiloman pituutta laskettaessa kannattaa olla tarkka. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten lomautus vaikuttaa vuosiloman ansaintaan.

Käymme ensin läpi tiivistetysti, miten lomautus pääsääntöisesti vaikuttaa vuosiloman ansaintaan. Sen jälkeen osassa 1 käsittelemme yleiset vuosiloman ansaintasäännöt, eli miten menetellään tavanomaisessa tilanteessa ilman lomautusta. Osassa 2 pureudumme vuosiloman ansaintaan lomautuksen aikana. 

Tiivistelmä: näin lomautus pääsääntöisesti vaikuttaa vuosiloman ansaintaan

  • Työntekijä lomautetaan kokoaikaisesti (eli työnteko keskeytetään kokonaan):
    → Työntekijä, jonka tulisi työsopimuksensa mukaan työskennellä säännöllisesti vähintään 14 päivänä kuussa, ansaitsee vuosilomaa lomautusjakson ensimmäiseltä 30 työpäivältä. Jos lomautus kestää pidempään kuin 30 työpäivää, vuosilomaa ei kerry mainitun rajapyykin ylittävältä osalta.

    → Työntekijä, jonka tulisi työsopimuksensa mukaan työskennellä säännöllisesti vähintään 35 tuntia kuussa, ansaitsee vuosilomaa lomautusjakson ensimmäiseltä 42 kalenteripäivältä. Jos lomautus kestää pidempään kuin 42 kalenteripäivää, vuosilomaa ei kerry tämän ajanjakson ylittävältä osalta.

  • Työntekijä lomautetaan osa-aikaisesti (eli työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään):
    → Työntekijä ansaitsee vuosilomaa normaalisti enintään 6 kuukauden ajan. Tämän jälkeiseltä lomautusajalta kertyy vuosilomaa, jos työntekijä osalomautuksesta huolimatta työskentelee riittävästi kuussa.

-----

1 YLEISET VUOSILOMAN ANSAINTASÄÄNNÖT

1.1 Kuinka paljon vuosilomaa kertyy?

Vuosilomaa kertyy lomanmääräytymisvuodelta, joka on aina 1.4.–31.3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa:

  • 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänen työsuhteensa on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuoden; tai

  • 2 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänen työsuhteensa on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden.

1.2 Mikä on täysi lomanmääräytymiskuukausi?

Määritelmä riippuu työntekijään sovellettavasta ansaintasäännöstä

Vuosilomaa kertyy vain täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Työntekijän täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy joko ns. 14 päivän säännön tai ns. 35 tunnin säännön perusteella. 14 päivän sääntö on ensisijainen 35 tunnin sääntöön nähden. 

Työsopimuksessa sovittu työaika ratkaisee, kumpaa sääntöä sovelletaan koko lomanmääräytymisvuoden ajan. Jos työsopimuksessa ei ole sovittu täsmällisesti työajasta tai työtä tehdään vain sitä tarjottaessa, ansaintasääntö valitaan jälkikäteeen toteutuneen työajan perusteella.

14 päivän sääntö

14 päivän sääntöä sovelletaan niin kokoaikaisiin kuin osa-aikaisiin työntekijöihin, joiden työsopimuksen mukainen työaika ylittää lomanmääräytymisvuoden kaikkina kuukausina 14 työpäivän kynnyksen. Työpäivien pituudella ei ole merkitystä. Esimerkiksi työntekijä, joka työsopimuksensa mukaan työskentelee säännöllisesti maanantaista perjantaihin, kuuluu 14 päivän säännön piiriin. 

14 päivän säännön piiriin kuuluva työntekijä ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle on kertynyt vähintään 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää. Tällainen kalenterikuukausi on siis täysi lomanmääräytymiskuukausi.

35 tunnin sääntö

35 tunnin sääntöä taas sovelletaan, jos työntekijä on työsopimuksensa mukaan jonakin tai joinakin kuukausina töissä harvemmin kuin 14 päivänä, mutta hänen sopimuksen mukainen työaikansa on kuitenkin vähintään 35 tuntia jokaisena kuukautena. Työpäivien määrällä ei ole merkitystä. Esimerkiksi työntekijä, jonka työsopimuksen mukainen työaika on 10–20 h/vko, kuuluu 35 tunnin säännön piiriin. 

35 tunnin säännön piiriin kuuluva työntekijä ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Tällainen kalenterikuukausi on siis täysi lomanmääräytymiskuukausi.

Yksi ansaintasääntö per lomanmääräytymisvuosi

Ansaintasäännöt ovat toisensa poissulkevia – niitä ei voi soveltaa rinnakkain tai lomittain eri kuukausina. Jos 14 päivän säännön piiriin kuuluvalle työntekijälle ei jonakin kuukautena kerry 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää, hän ei ansaitse tältä kuukaudelta lomaa, vaikka 35 tunnin raja täyttyisikin. Vastaavasti jos 35 tunnin säännön piiriin kuuluva työntekijä jonakin kuukautena työskentelee alle 35 tuntia mutta kuitenkin 14 päivänä, ei hän ansaitse tältä kuukaudelta lomaa.

1.3 Mitä työssäoloaika ja työssäolon veroinen aika tarkoittavat?

Työssäoloaika ja työssäolon veroinen aika kerryttävät vuosilomaa yhtä lailla. Työssäoloajaksi katsotaan ne työpäivät ja työtunnit, joina työntekijä on töissä joko työpaikallaan tai työnantajan määräämässä muussa paikassa. Merkitystä ei ole sillä, onko työ tehty säännöllisenä työaikana, ylityönä, sunnuntaityönä, hätätyönä, osa-aikatyönä tai työntekijän vapaapäivänä. Kaikki työpäivät ja työtunnit siis lasketaan mukaan.

Työssäolon veroinen aika tarkoittaa työstä poissaoloaikaa, joka rinnastetaan työssäoloon vuosilomaa ansaittaessa. Pääsääntö on, että silloin kun työnantajalla on lainmukainen velvollisuus maksaa poissaoloajalta työntekijälle palkkaa, tällainen aika rinnastuu työssäoloaikaan (esim. lyhyt sairausloma). Myös lomautusaika katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi tiettyyn pisteeseen asti, vaikka työnantajalla ei yleensä tällöin olekaan palkanmaksuvelvollisuutta.

2 VUOSILOMAN ANSAINTA LOMAUTUKSEN AIKANA

2.1 Miten kokoaikainen lomautus vaikuttaa vuosiloman ansaintaan?

Kokoaikaisessa lomautuksessa työntekijä vapautuu työntekovelvollisuudestaan ja työnantaja palkanmaksuvelvollisuudestaan kokonaan. Kokoaikaisesti lomautetun työntekijän vuosiloman ansaintaan sovelletaan eri laskentasääntöjä riippuen siitä, kuuluuko työntekijä 14 päivän vai 35 tunnin ansaintasäännön piiriin. Eri laskentasääntöjen avulla työntekijän työssäolon veroinen aika saadaan suhteutettua hänen työaikaansa.

Työntekijä kuuluu 14 päivän säännön piiriin (eli töitä tulisi työsopimuksen mukaan olla vähintään 14 päivänä kuussa):

Työntekijän kuuluessa 14 päivän säännön piiriin vuosilomaa kertyy lomautusjakson ensimmäiseltä 30 työpäivältä, koska näitä päiviä pidetään työssäolon veroisina päivinä. Jos lomautus kestää pidempään kuin 30 työpäivää, vuosilomaa ei kerry mainitun rajapyykin ylittävältä osalta.

Termistä “työpäivä”: Tärkeää on huomata, että 30 päivän lomautusjakso tarkoittaa nimenomaan 30 työpäivää kestävää lomautusjaksoa. Jos esimerkiksi 5 päivänä viikossa työskentelevä työntekijä lomautetaan kokoaikaisesti, rinnastuu lomautusajasta 6 viikkoa työssäolon veroiseen aikaan. Jos taas 4 päivänä viikossa työskentelevä työntekijä lomautetaan kokoaikaisesti, pitenee työssäoloon verrattava aika 7,5 viikkoon.

Laskenta-ajan katkeaminen: Jos työntekijä palaa lomautuksen aikana tilapäisesti entiseen työhönsä, katkaisee työssäolo 30 työpäivän laskenta-ajan. Työssäolon päätyttyä alkaa uusi 30 työpäivän jakso. Sen sijaan lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) vaihtuminen ei katkaise laskenta-aikaa.

  • Esimerkki: Työntekijä kuuluu 14 päivän säännön piiriin. Hän tekee töitä säännöllisesti maanantaista perjantaihin. Hän oli lomautettuna yhdenjaksoisesti 8 viikon ajan välillä 3.2.2020–29.3.2020. Työssäolon veroisina päivinä huomioidaan ensimmäiset 30 työpäivää (ma–pe välillä 3.2.–15.3). Sen jälkeisiä lomautuksen aikaisia työpäiviä ei huomioida.

    Helmikuussa työntekijälle on kertynyt 20 työssäolon veroista lomautuspäivää (ikään kuin hän olisi ollut töissä koko kuukauden). Helmikuun osalta 14 päivän vaatimus siis täyttyy ja vuosilomaa kertyy normaalisti. Maaliskuussa työntekijälle on kertynyt 10 työssäolon veroista lomautuspäivää ja 2 normaalia työpäivää. Maaliskuun osalta 14 päivän vaatimus ei siis täyty, eikä vuosilomaa kerry tältä kuukaudelta.

Työntekijä kuuluu 35 tunnin säännön piiriin (eli töitä tulisi työsopimuksen mukaan olla vähintään 35 tuntia kuussa):

Jos taas työntekijä kuuluu 35 tunnin säännön piiriin, vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi katsotaan enintään 42 kalenteripäivän jakso (eli 6 viikkoa). Työssäolon veroiset tunnit määritellään sijoittamalla työvuoroluettelon mukaiset työtunnit tälle ajanjaksolle. Jos työvuoroluettelo ei ulotu koko lomautusajalle, otetaan huomioon työsopimuksen mukaiset työtunnit tai niiden vaihdellessa keskimääräiset viikkotyötunnit. Jos tämän laskennan jälkeen työntekijälle kertyy vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia kuukautta kohden, ansaitsee hän vuosilomaa.

Vuosilomaa kertyy siis lomautusjakson ensimmäiseltä 42 kalenteripäivältä edellyttäen, että 35 tunnin vaatimus täyttyy. Jos lomautus kestää pidempään kuin 42 kalenteripäivää, vuosilomaa ei kerry tämän ajanjakson ylittävältä osalta.

Laskenta-ajan katkeaminen: Tilapäinen työskenteleminen lomautuksen tehneelle työnantajalle katkaisee 42 kalenteripäivän laskenta-ajan, ja työssäolon päätyttyä alkaa uusi 42 kalenteripäivän jakso. Sen sijaan lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) vaihtuminen ei katkaise laskenta-aikaa.

  • Esimerkki: Työntekijä kuuluu 35 tunnin säännön piiriin. Hän tekee töitä säännöllisesti 10 h/vko. Hän oli lomautettuna yhdenjaksoisesti 8 viikon ajan välillä 3.2.2020–29.3.2020. Työssäolon veroisina tunteina huomioidaan 42 kalenteripäivän jaksolle sijoittuvat työvuoroluettelon mukaiset työtunnit. Tässä tapauksessa tarkastelujakso on siis 3.2.–15.3. Sen jälkeisiä lomautuksen aikaisia työtunteja ei huomioida.

    Helmikuussa työntekijälle on kertynyt 40 työssäolon veroista työtuntia. Helmikuun osalta 35 tunnin vaatimus siis täyttyy ja vuosilomaa kertyy normaalisti. Maaliskuussa työntekijälle on kertynyt 20 työssäolon veroista tuntia eikä yhtäkään normaalia työtuntia. Maaliskuun osalta 35 tunnin vaatimus ei siis täyty, eikä vuosilomaa kerry tältä kuukaudelta.

Eri sääntöjen taustalla tasapuolisuuden periaate

Kuten edellä käsitellyistä esimerkeistä huomaat, eri säännöt johtavat samaan lopputulokseen – helmikuulta kertyy vuosilomaa, maaliskuulta ei. Eri ansaintasääntöjen piiriin kuuluvat työntekijät on siis laissa asetettu keskenään tasa-arvoiseen asemaan. Taustalla on tasapuolisuuden periaate: työntekijöitä ei saa asettaa eri asemaan osa-aikaisuuden perusteella.

2.2 Miten osa-aikainen lomautus vaikuttaa vuosiloman ansaintaan?

Osa-aikaisessa lomautuksessa (ns. osalomautus) työntekijän viikoittaista tai vuorokautista työaikaa lyhennetään. Tällöin työssäolon veroisina pidetään niitä työpäiviä tai työtunteja, joina työntekijä on estynyt tekemästä työtään osalomautuksen takia, kuitenkin enintään 6 kuukauden ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mikäli osalomautus kestää enintään 6 kuukautta, se ei vaikuta vuosiloman kertymiseen lainkaan. Osa-aikaisesti lomautetun työntekijän vuosiloma määräytyy tällä tavoin riippumatta siitä, kuuluuko hän 14 päivän vai 35 tunnin ansaintasäännön piiriin.

Laskenta-ajan katkeaminen: Mikäli työntekijä työskentelee osalomautuksen aikana täyden työviikon lomautuksen tehneelle työnantajalle, katkeaa 6 kuukauden laskenta-aika. Uusi 6 kuukauden jakso alkaa työviikkoa seuraavan viikon alusta. Toisin kuin kokoaikaisessa lomautuksessa, osalomautuksessa myös lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) vaihtuminen katkaisee 6 kuukauden laskenta-ajan. Uusi 6 kuukauden jakso alkaa aina 1.4. 

  • Esimerkki: Työntekijä kuuluu 14 päivän säännön piiriin. Hän tekee töitä säännöllisesti maanantaista perjantaihin. Hän oli osalomautettuna 8 kuukauden ajan välillä 1.9.2019–30.4.2020. Lomautus toteutettiin siten, että työntekijä työskenteli vain 3 päivänä viikossa, keskiviikosta perjantaihin. Työssäolon veroiseksi ajaksi huomioidaan 6 kuukauden jakso, joka tässä tapauksessa päättyy helmikuun lopussa.

    Työntekijälle kertyy vuosilomaa normaalisti syys–helmikuulta, koska kaikki tähän ajanjaksoon sisältyvät lomautuspäivät lasketaan työssäolon veroisiksi päiviksi ja 14 päivän vaatimus täyttyy siten. Maaliskuun osalta lomautuspäiviä ei enää lasketa työssäolon veroisiksi päiviksi, ja työntekijälle kertyy vain 12 normaalia työpäivää. Maaliskuun osalta 14 päivän vaatimus ei siis täyty, eikä vuosilomaa kerry tältä kuukaudelta. Uusi 6 kuukauden jakso alkaa 1.4., minkä ansiosta vuosilomaa kertyy taas huhtikuulta normaalisti.

-----

Lomautukseen ja muihin työsuhdeasioihin liittyvät asiakirjat laadit vaivattomasti ja täysin digitaalisesti Sopimustiedon palvelussa. Palvelumme sisältää jopa 50 erilaista työsuhteen asiakirjamallia, jotka taipuvat älykkään teknologian avulla satoihin eri tilanteisiin. Asiakirjamalliemme sisällöt ovat juristien laatimia ja ylläpitämiä. Tutustu HR:ään suunnattuihin palveluihimme täällä

Sopimustieto.fi - Paras tapa laatia sopimukset

Oikotie
Sanoma
Mestis
Uusyrityskeskus

"Sopimustiedon palvelu on toiminut erittäin hyvin. Olemme tehneet monenlaisia sopimuksia ja asiakirjoja Sopimuskoneella. Valtakirjoja, liikehuoneiston vuokrasopimuksia, työsopimuksia, työtodistuksia. Erityisesti kausityöntekijöiden työsuhdeasiakirjoja on tehty paljon. Sähköisestä allekirjoituksesta on ollut iso apu, koska porukka liikkuu meillä paljon ja nimen voi saada sopimukseen tien päälläkin."

Elina Suikki, hankepäällikkö

"Sopimustieto on yksi parhaista verkkopalveluista, joita käytän! Sopimustieto on mahdollistanut täysin paikasta riippumattoman sopimusten hallinnan. Haluamme myös työskennellä mahdollisimman modernisti lean-ajattelun mukaan, joten tulostukset, postitukset, kassakaappisäilytykset ja jopa pdf:t tuntuvat antiikkisilta. Teemme sopimukset Sopimuskoneessa, joko käyttäen palvelun valmiita asiakirjamalleja tai omia sisältöjämme."

Ilona Kangas, General Manager

"Olen käyttänyt useita järjestelmiä ja täytyy sanoa, että Sopimustieto on yksi parhaista. Palvelu on yksinkertaisimpia ja käyttäjäkokemukseltaan intuitiivisimpia järjestelmiä, joita olen käyttänyt. Yleensä kun käyttöön tulee uusi järjestelmä, tulee paljon kysymyksiä, miten järjestelmässä edetään. Sopimustiedon osalta kysymyksiä on ollut todella vähän. "

Tommi Saari, toimitusjohtaja