Lomautus & palkka – neljä tilannetta, joissa lomautus ei keskeytä palkanmaksua

Lomautus tarkoittaa työnteon ja palkanmaksun tilapäistä keskeyttämistä. Aivan kaikissa tapauksissa palkanmaksu ei kuitenkaan keskeydy.

1. Työntekijä on lomautettu osa-aikaisesti

Osa-aikaisessa lomautuksessa (ns. osalomautus) työntekijän viikoittaista tai vuorokautista työaikaa lyhennetään väliaikaisesti, jolloin työntekijällä on luonnollisesti oikeus työaikansa mukaiseen palkkaan.

Jos työntekijälle on ennen lomautusta maksettu kuukausipalkkaa, tulee osalomautusajaksi määritellä uusi kuukausipalkka. Laissa ei säädetä, miten kuukausipalkkaisen työntekijän osa-ajan palkka lasketaan. Pääsääntöisesti palkka laskee työajan lyhenemisen suhteessa. Useissa työehtosopimuksissa on sovittu osakuukauden palkan laskemisesta. Jos siis työsuhteeseen sovelletaan työehtosopimusta, tulee sen määräyksiä noudattaa. 

  • Esimerkki: Työntekijä työskentelee kokoaikaisesti, viitenä päivänä viikossa. Hänen palkkansa on 2 100 €/kk. Työntekijä lomautetaan osa-aikaisesti siten, että hän työskentelee jatkossa vain kolmena päivänä viikossa. Työntekijän työsuhteeseen sovelletaan kaupan alan työehtosopimusta.

    Kaupan työehtosopimuksen mukaan osakuukauden palkka lasketaan jakamalla ensin kuukausipalkka luvulla 21 (työpäivien keskimääräinen lkm/kk). Tuloksena saadaan päiväpalkka, joka tässä tapauksessa on 100 € (2 100 €/kk : 21). Osakuukauden palkka saadaan kertomalla päiväpalkka kuukausittaisten työpäivien lukumäärällä. Tässä tapauksessa työntekijän lomautusajan palkka on siis 1 200 €/kk (100 € × 12).

    Vaihtoehtoisesti osakuukauden palkka voidaan kaupan työehtosopimuksen mukaan laskea käyttäen kunkin kuukauden todellisten työpäivien lukumäärää.

Jos taas työntekijälle on ennen lomautusta maksettu esimerkiksi tunti- tai suoritepalkkaa, muuttuu hänen palkkansa tehtyjen työtuntien tai uuden suoritustason mukaiseksi. 

Koska luontoisedut kuuluvat palkkaan, on osa-aikaisesti lomautetulla lähtökohtaisesti oikeus myös niihin – ainakin osittain. Jos työntekijällä on esimerkiksi työauto tai työpuhelin, ei osalomautustilanteessa useinkaan ole tarkoituksenmukaista ottaa autoa tai puhelinta lomautuspäiviksi työnantajan hallintaan. Työnantaja ja työntekijä voivatkin halutessaan pitää luontoisedut voimassa normaalisti tai sopia niiden käytöstä muulla tavalla.

2. Työntekijä pitää vuosilomaa kesken lomautuksen

Vuosiloman pitäminen lomautuksen aikana on mahdollista, ja työntekijällä on tällöin oikeus vuosilomapalkkaan kuten muulloinkin. Lomautuksella ei siis ole vaikutusta vuosiloman ajankohtaan tai vuosilomapalkan määrään. 

Lain mukaan vuosiloman ajankohdan määrää työnantaja kuultuaan työntekijöitä. Vuosilomasta 24 päivää on sijoitettava 2.5.–30.9. väliselle ajalle (kesäloma) ja muu osa lomasta 1.10.–30.4. väliselle ajalle (talviloma). Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohta työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jollei tämä ole mahdollista, on ajankohta ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Ilmoitus vuosiloman ajankohdasta on lähtökohtaisesti sitova.

Työnantaja ja työntekijä voivat tiettyjen rajojen puitteissa sopia vuosiloman siirtämisestä myöhempään ajankohtaan. Sen sijaan työnantaja ei voi yksipuolisesti siirtää jo määrättyä lomaa. Jos työnantaja kuitenkin tekee niin, on hän velvollinen korvaamaan työntekijälle tästä koituvat vahingot. Korvattavaksi voivat tulla esimerkiksi matkan perumisesta aiheutuvat kulut, maksettu loma-asunnon vuokra tai tilaisuuksiin hankitut liput.

Lomautetun työntekijän vuosilomapalkka määräytyy sen palkan mukaan, joka työntekijällä olisi ollut ennen lomaa, ellei häntä olisi lomautettu. Lomautus jatkuu automaattisesti vuosiloman jälkeen, mikäli lomautus on silloin edelleen voimassa.

3. Työntekijä on oikeutettu palkkaan muun poissaolon kuin lomautuksen perusteella

Työnantaja voi poikkeuksellisesti olla velvollinen maksamaan palkkaa lomautuksen aikana, jos lomautus ja palkallinen poissaolo sattuvat samaan aikaan. Palkallisia poissaoloja ovat yleensä esimerkiksi sairausloma ja äitiysvapaa. 

Lomautuksen ja palkallisen poissaolon välinen suhde ratkeaa niin sanotun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan: se poissaolo, joka on alkanut ensin, määrittää poissaolon perusteen. Jos työntekijä on jäänyt esimerkiksi sairauslomalle ennen lomautusilmoituksen antamista, katsotaan hänen olevan sairauslomalla lomautuksen sijaan. Työkyvyn palauduttua alkaa lomautus, jos lomautusaikaa on vielä jäljellä. 

Jos siis työntekijä sairastuu ennen lomautusilmoituksen antamista, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan kuten ilman lomautusta. Lain mukaan sairausajan palkkaa maksetaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä (ma–la), kunhan nämä päivät olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Useassa työehtosopimuksessa on sovittu huomattavasti pidemmästäkin palkanmaksuvelvollisuudesta.

Jos taas työntekijä jää sairauslomalle lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, maksetaan sairausajan palkkaa enintään lomautuksen alkamiseen saakka mutta ei sen aikana. Oikeutta sairausajan palkkaan ei ole lainkaan tilanteessa, jossa sairausloma sijoittuu lomautusjakson keskelle.

4. Työnantaja irtisanoo työsopimuksen lomautuksen aikana

Työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus lomautuksen aikana samoilla perusteilla kuin normaalisti. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanomisajan palkkaan, vaikkei hän työskentelisi lainkaan irtisanomisaikana.

Irtisanomisajan palkan määrä riippuu kussakin työsuhteessa noudatettavan irtisanomisajan ja lomautusilmoitusajan pituudesta. Lomautusilmoitusajan lakisääteinen vähimmäispituus on 14 päivää. Jos työsuhteeseen soveltuu jokin työehtosopimus, siinä on voitu sopia pidemmästä tai lyhyemmästäkin ilmoitusajasta.

Jos lomautusilmoitusaika on ollut 14 päivää tai sitä lyhyempi, työntekijällä on oikeus saada koko irtisanomisajan palkka vähentämättömänä. Jos taas lomautusilmoitusaika on ollut yli 14 päivää, työnantajalla on oikeus vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkkaa vastaava määrä – ei siis koko lomautusilmoitusajan palkkaa.

  • Esimerkki: Työntekijän työsuhde on kestänyt 10 vuotta. Työsuhteeseen ei sovelleta työehtosopimusta, eikä lomautuksesta tai irtisanomisesta ole sovittu työsopimuksessakaan. Lomautusilmoitusajan ja irtisanomisajan pituus määräytyy siis lain mukaan.

    Työntekijä lomautetaan 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen. Lomautuksen aikana työnantaja irtisanoo työntekijän työsopimuksen. Työntekijällä on työsuhteensa keston perusteella oikeus neljän kuukauden irtisanomisajan palkkaan. Palkka maksetaan vähentämättömänä, koska lomautusilmoitusaika ei ylittänyt 14 päivää.

Lomautetulla työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus irtisanomisajan palkkaan vain, jos työsopimuksen irtisanoo työnantaja. Jos taas irtisanojana on työntekijä, työsuhde päättyy pääsääntöisesti välittömästi ilman irtisanomisaikaa tai irtisanomisajan palkkaa.

----

Palkanmaksun erityiskysymyksiä – luontoisedut

Luontoisetuihin ei ole pääsääntöisesti oikeutta: Työntekijän palkkaan voi rahapalkan lisäksi kuulua luontoisetuja (esim. ravinto-, puhelin- ja autoetu). Jos palkkaan ei ole lomautuksen aikana oikeutta, myöskään luontoisetuihin ei ole oikeutta. Jos lomautus on vain osa-aikainen, etuihin on toki osittainen oikeus. Näissä tilanteissa on useimmin viisasta sopia luontoiseduista jollakin käytännönläheisellä tavalla. Kuten edellä jo todettiin, ei osalomautustilanteessa useinkaan ole tarkoituksenmukaista ottaa esim. työsuhdeautoa tai -puhelinta lomautuspäiviksi työnantajan hallintaan.

Poikkeuksena asuntoetu: Asuntoetu tarkoittaa työnantajan järjestämää ja kustantamaa asuntoa, josta ei yleensä peritä vuokraa mutta jota verotetaan palkkana. Edellisistä luontoiseduista poiketen työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuntoa myös lomautuksen ajan. 

Luontoiseduista voi sopia toisinkin: Työnantaja ja työntekijä ovat aina vapaita sopimaan luontoisetujen käytöstä toisin. Osapuolet voivat esimerkiksi sopia, että työntekijä saa käyttää työpuhelintaan myös lomautuksen ajan, kunhan hän maksaa itse puhelinlaskunsa. Jos sovitaan, että työntekijä saa käyttää luontoisetujaan vastikkeetta lomautusaikana, tulee luontoiseduista maksaa normaalisti tulovero ja palkan sivukulut.

----

Miten lomautus tulee dokumentoida? – Tutustu juristiemme laatimiin mallisisältöihin

Sopimustiedon palvelussa laadit mm. seuraavat lomautukseen liittyvät, lain edellyttämät selvitykset:

Kaikkiaan palvelumme sisältää juristien laatimat malliehdot satoihin eri työsuhteen tilanteisiin. Saatat olla kiinnostunut esimerkiksi seuraavista asiakirjamalleistamme:

----

Tags: lomautus palkka, palkka lomautuksen aikana, aikaprioriteettiperiaate, lomautus luontoisedut, lomautus luontoisetu

 

Sopimustieto - Paras tapa laatia sopimukset

Oikotie
Sanoma
Mestis
Uusyrityskeskus

"Sopimustiedon palvelu on toiminut erittäin hyvin. Olemme tehneet monenlaisia sopimuksia ja asiakirjoja Sopimuskoneella. Valtakirjoja, liikehuoneiston vuokrasopimuksia, työsopimuksia, työtodistuksia. Erityisesti kausityöntekijöiden työsuhdeasiakirjoja on tehty paljon. Sähköisestä allekirjoituksesta on ollut iso apu, koska porukka liikkuu meillä paljon ja nimen voi saada sopimukseen tien päälläkin."

Elina Suikki, hankepäällikkö

"Sopimustieto on yksi parhaista verkkopalveluista, joita käytän! Sopimustieto on mahdollistanut täysin paikasta riippumattoman sopimusten hallinnan. Haluamme myös työskennellä mahdollisimman modernisti lean-ajattelun mukaan, joten tulostukset, postitukset, kassakaappisäilytykset ja jopa pdf:t tuntuvat antiikkisilta. Teemme sopimukset Sopimuskoneessa, joko käyttäen palvelun valmiita asiakirjamalleja tai omia sisältöjämme."

Ilona Kangas, General Manager

"Olen käyttänyt useita järjestelmiä ja täytyy sanoa, että Sopimustieto on yksi parhaista. Palvelu on yksinkertaisimpia ja käyttäjäkokemukseltaan intuitiivisimpia järjestelmiä, joita olen käyttänyt. Yleensä kun käyttöön tulee uusi järjestelmä, tulee paljon kysymyksiä, miten järjestelmässä edetään. Sopimustiedon osalta kysymyksiä on ollut todella vähän. "

Tommi Saari, toimitusjohtaja