Kilpailukiellosta kannattaa sopia osakassopimuksessa

Osakkaiden ei yleensä haluta harjoittavan kilpailevaa toimintaa muiden yhtiöiden hyväksi. Toisin kuin työntekijöillä, osakkailla ei kuitenkaan ole suoraan laista johtuvaa kilpailukieltovelvoitetta. Näissä tilanteissa on erityisen tärkeää, että kilpailukiellosta on sovittu osakassopimuksessa.

Kielletyksi katsottava kilpailu

Kilpailukiellon alaista ovat tavallisesti seuraavat toimet kilpailevan yrityksen kanssa:

  • työsuhde
  • toimisuhde (toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenenä toimiminen)
  • toimeksiantosuhde (esim. asiantuntemuksensa myyminen)
  • rahoittaminen (käytännössä osakeomistus tai laina)

Kilpailu välikäsien kautta kielletään yleensä erikseen: osakkaan tulee esimerkiksi varmistaa, ettei mikään hänen omistamistaan muista yhtiöistä harjoita kilpailevaa toimintaa.

Kilpailukiellon pituus: Usein kilpailukielto ulotetaan paitsi osakkuusajaksi myös osakkuuden päättymisen jälkeiseen aikaan tietyksi määräajaksi. Tyypillinen määräaika on 1–3 vuotta osakkuuden päättymisestä.

Kilpailukiellon pätevyys osakassopimuksessa

Yleistä: Kilpailukieltoihin suhtaudutaan hyvin rajoittavasti työsopimuksissa. Osakkuusasemaan perustuvista kilpailunrajoituksista on kuitenkin mahdollista sopia vapaammin kuin työsuhteeseen perustuvista. Esimerkiksi työoikeudesta tutut enimmäispituudet kilpailukiellolle eivät lähtökohtaisesti päde osakassopimuksiin. 

Perustele kilpailukielto: Kilpailurajoituksista ei saa sopia vapaasti, vaikka tilanteeseen ei soveltuisikaan työlainsäädäntö. Kilpailurajoitusten tulisi aina olla ajallisesti, asiallisesti ja alueellisesti perusteltavissa. Perustelut on syytä kirjata jo osakassopimukseen, jotta perusteiden olemassaolo  on jälkikäteisesti helpompi todistaa. 

Esimerkkejä perusteista: Kilpailukieltoja perustellaan yleensä sillä, että osakkaat saavat itselleen ainutlaatuista yhtiössä jalostettua tietotaitoa sekä liikesalaisuuksia. Kilpailukieltoon on tässä asetelmassa sitä vahvemmat perusteet, mitä enemmän yhtiön liikesalaisuudet ja tietotaito tarvitsevat suojaa.

Ei tarvitse velvoittaa kaikkia: Laajahko sopimusvapaus mahdollistaa sen, että kiellon tarpeellisuutta voidaan arvioida kunkin osakkaan osalta erikseen. Kiellon ei siis tarvitse koskea kaikkia osakassopimuksen osapuolia. Esimerkiksi puhtaina sijoittajina olevat institutionaaliset tahot saatetaan jättää kilpailukiellon ulkopuolelle.

Muista kohtuus: Erityisesti henkilöosakkaidenkin osalta on syytä tähdentää, ettei kilpailukielto sido sitoumuksenantajaa, jos ehto rajoittaa hänen toimintavapauttaan kohtuuttomasti. Ehdon kohtuullisuutta arvioidaan aina tapauskohtaisesti; siihen vaikuttaa muun muassa osakkaan asema yhtiössä sekä hänen osakkeenomistuksensa suuruus. 

Erityistapaus – osakas myös työntekijänä: Edellä oleva pääsääntö sopimusvapaudesta ja työlainsäädännön vaikutuksettomuudesta ei ole poikkeukseton. Jos osakkeenomistaja on myös yhtiön työntekijä – kuten pienissä yhtiöissä monesti on – tulee tapauskohtaisesti pohtia, voidaanko työntekijöiden suojaksi annetusta lainsäädännöstä poiketa. Jos työntekijä (ja osakas) on esimerkiksi irtisanottu yhtiöstä taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, on varsin todennäköistä, että hänelle asetettu kolmen vuoden kilpailukielto on työsuhteen jälkeisen ajan osalta mitätön. Pohdittavaksi tulee tässäkin yleinen kohtuus.

Sopimussakolla voidaan tehostaa kilpailukiellon noudattamista

Osakassopimuksissa sovitaan yleensä sopimussakosta, jonka osakas on velvollinen maksamaan kilpailukieltoa (tai muuta osakassopimuksen ehtoa) rikkoessaan.

Sakko aina maksuun: Sopimussakosta on suositeltavaa sopia, koska mahdollisen sopimusrikkomuksen tullen sakko tulee lähtökohtaisesti aina maksettavaksi, olipa vahinkoa syntynyt tai ei. Näin sopimussakko muodostaa eräänlaisen pelotteen kaikille sopimusrikkomuksille.

Pelkän vahingonkorvauksen ongelmallisuus: Ilman sopimussakkoakin sopimusta rikkonut osapuoli on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon, mutta vahinkojen näyttäminen toteen jälkikäteisesti ja yksiselitteisesti on monesti vaikeaa. Erityisesti kilpailukiellon tehosteena sopimussakko toimii hyvin, koska on vaikea mitata ja todistaa, kuinka paljon vahinkoa aiheutuu esimerkiksi siitä, että joku osakkaista perustaa kilpailevan yrityksen.

Sakon suuruus: Sakko kannattaa mitoittaa riittävän suureksi, jotta se toimii kannustimena pysyä sopimuksessa. Kohtuullinen sen on kuitenkin oltava.

Juristien laatimat malliehdot

Sopimustiedon palvelussa laadit sopimuksesi ohjatusti juristien laatimilla malliehdoilla, joissa huomioidaan niin kilpailukielto kuin kymmenet muutkin tärkeät kohdat. Voit hiirenklikkauksin valita omaan sopimukseesi ne ehdot, jotka tarvitset.

Osakassopimuksen malli
Liittymissitoumus vanhaan osakassopimukseen

----

Tags: kilpailukieltosopimus osakassopimus, rekrytointikielto, houkuttelukielto, kilpailukielto osakassopimuksessa

 

Sopimustieto.fi - Paras tapa laatia sopimukset

Oikotie
Sanoma
Mestis
Uusyrityskeskus

"Sopimustiedon palvelu on toiminut erittäin hyvin. Olemme tehneet monenlaisia sopimuksia ja asiakirjoja Sopimuskoneella. Valtakirjoja, liikehuoneiston vuokrasopimuksia, työsopimuksia, työtodistuksia. Erityisesti kausityöntekijöiden työsuhdeasiakirjoja on tehty paljon. Sähköisestä allekirjoituksesta on ollut iso apu, koska porukka liikkuu meillä paljon ja nimen voi saada sopimukseen tien päälläkin."

Elina Suikki, hankepäällikkö

"Sopimustieto on yksi parhaista verkkopalveluista, joita käytän! Sopimustieto on mahdollistanut täysin paikasta riippumattoman sopimusten hallinnan. Haluamme myös työskennellä mahdollisimman modernisti lean-ajattelun mukaan, joten tulostukset, postitukset, kassakaappisäilytykset ja jopa pdf:t tuntuvat antiikkisilta. Teemme sopimukset Sopimuskoneessa, joko käyttäen palvelun valmiita asiakirjamalleja tai omia sisältöjämme."

Ilona Kangas, General Manager

"Olen käyttänyt useita järjestelmiä ja täytyy sanoa, että Sopimustieto on yksi parhaista. Palvelu on yksinkertaisimpia ja käyttäjäkokemukseltaan intuitiivisimpia järjestelmiä, joita olen käyttänyt. Yleensä kun käyttöön tulee uusi järjestelmä, tulee paljon kysymyksiä, miten järjestelmässä edetään. Sopimustiedon osalta kysymyksiä on ollut todella vähän. "

Tommi Saari, toimitusjohtaja