Mitä hyvä työsopimuspohja sisältää? – Muista ainakin nämä 8 kohtaa

Hyvä työsopimus voi pelastaa monelta riidalta. Samalla se on näyte työsuhteen ammattimaisesta hoidosta. Käymme tässä artikkelissa läpi tärkeimmät kohdat, jotka työnantajan kannattaa muistaa työsopimusta laatiessaan. Esimerkiksi koeaika, määräaikaisuuden peruste ja salassapito unohtuvat monesti, mikä voi tulla kalliiksi.

Alkuun: miten laadin?

Työsopimuksen voi tehdä vapaamuotoisesti, joten ehdot voi kirjata vaikka lautasliinaan. Paras vaihtoehto on kuitenkin käyttää Sopimustiedon älykästä työsopimuspohjaa. Se muuntuu juuri sinun tarpeisiisi sopivaksi – valmista tulee jopa 10 minuutissa. Pohja on juristien kehittämä ja ylläpitämä, ja siinä on huomioitu muun muassa kaikki tässä artikkelissa listatut kohdat.

1. Työsuhteen kesto – huomioi erityisesti määräaikaisuudet

Työsopimuksessa on hyvä mainita työn alkamisajankohta ja kesto. Työsuhde voi olla kestoltaan joko toistaiseksi voimassa oleva (ns. vakituinen työsuhde) tai määräaikainen. Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde jatkuu niin kauan, kunnes jompikumpi osapuoli päättää sen. Määräaikainen työsuhde taas päättyy automaattisesti määräajan päättyessä, sovitun työn valmistuessa tai muun ennalta sovitun tapahtuman perusteella.

Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen työnantajan aloitteesta edellyttää aina perusteltua syytä. Mikäli tällaista syytä ei ole, katsotaan työsopimuksen olevan voimassa toistaiseksi. Perusteltu syy määräaikaisuudelle on esimerkiksi työn projektiluonteisuus, kausiluonteisuus tai sijaisuus. Sen sijaan epävarmuus työn määrästä ei lähtökohtaisesti ole riittävä syy. Jos työsopimus solmitaan työntekijän aloitteesta määräaikaiseksi, ei perusteltua syytä edellisestä poiketen edellytetä.

2. Työehtosopimus – soveltuuko mikään?

Aina ei ole itsestään selvää, mitä työehtosopimusta työsuhteessa noudatetaan. Työehtosopimukseen kannattaakin selvyydeksi viitata työsopimuksessa. Toisaalta jos mitään työehtosopimusta ei osapuolten näkemyksen mukaan sovelleta, on sekin monesti viisasta kirjata.

Taustatiedoksi työehtosopimuksista: Työnantaja ja työntekijä voivat lähtökohtaisesti sopia työsuhteen ehdoista haluamallaan tavalla. Sopimusvapautta rajoittavat kuitenkin pakottava työlainsäädäntö ja työsuhteessa mahdollisesti noudatettava työehtosopimus (TES). Pakottava työlainsäädäntö tarkoittaa lainsäädäntöä, josta ei voi työsopimuksella poiketa työntekijän vahingoksi. Työehtosopimus taas tarkoittaa työnantaja- ja työntekijäjärjestön välistä sopimusta työsuhteen vähimmäisehdoista, kuten palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista. Työsopimuksen ehtoja ei saa sopia työntekijän kannalta pakottavaa lakia tai sovellettavaa työehtosopimusta huonommiksi. Työntekijän kannalta edullisemmista ehdoista on sen sijaan aina mahdollista sopia.

Työnantajan on lähtökohtaisesti noudatettava toimialallaan yleissitovaksi vahvistettua työehtosopimusta – olipa hän työehtosopimuksen tehneen työnantajaliiton jäsen tai ei. Löydät kaikki voimassa olevat yleissitovat työehtosopimukset kätevästi Finlex-palvelusta täältä. Jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, mutta työnantaja kuuluu työnantajaliittoon, on noudatettava kyseisen liiton mahdollisesti tekemää niin sanottua normaalisitovaa työehtosopimusta.

3. Koeaika – siitä tulee aina nimenomaisesti sopia

Työsopimuksessa voidaan sopia työnteon aloittamisesta alkavasta koeajasta, jonka kuluessa kummallakin osapuolella on oikeus purkaa työsopimus päättyväksi heti. Koeajan tarkoituksena on selvittää työntekijän soveltuvuus työhön ja toisaalta työn sopivuus työntekijälle. Työsopimuksen purkaminen koeajalla ei siksi edellytä erityistä syytä. Purkua ei kuitenkaan saa tehdä syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. 

Koeaika saa olla toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa enintään kuuden kuukauden pituinen. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Muista kuitenkin varmistaa työehtosopimuksen sisältö, jos työsuhteeseen sovelletaan jotain työehtosopimusta. Työehtosopimuksessa on voitu nimittäin sopia kuutta kuukautta lyhyemmästä koeajasta, jota ei saa työsopimuksessa ylittää. 

Koeaika ei tule osaksi työsopimusta automaattisesti, vaan työnantajan ja työntekijän on sovittava siitä nimenomaisesti. Samalla on sovittava täsmällisesti koeajan pituudesta, joka on sama kummallekin osapuolelle. Koeajasta sopiminen ei ole pakollista, mutta usein työnantajan kannalta suositeltavaa. Toki koeaika voi olla eduksi myös työntekijälle: kysymyksessähän on aika, jonka kuluessa työsuhteen osapuolet saavat molemmin puolin testata työsuhteen mielekkyyttä. Työntekijällä on yhtäläinen oikeus päättää työsuhde koeaikana koska vain.

4. Työtehtävät ja työntekopaikka – muista määrittää ne joustaviksi

Työntekijän työtehtävät ja työntekopaikka määräytyvät työsopimuksen ehtojen mukaan. Ehdoista kannattaa sopia suurpiirteisesti ja niin, että työnantaja voi tarpeen tullen työnjohto-oikeutensa nojalla määrätä työntekijää tekemään muitakin tehtäviä tai työskentelemään toisessa paikassa. Tällaiset ehdot voivat osoittautua kullanarvoisiksi, jos yrityksessä tapahtuu muutoksia, joiden seurauksena työnantajalle syntyy tarve työn uudelleenorganisointiin.

Etätyö: Työsopimuksessa voidaan lisäksi sopia etätyön pääpiirteistä, kuten siitä, mitkä ovat tavanomaisia etätyöpäiviä tai millä ehdoin etätyötä saa muutoin tehdä. Mikäli sinulla on tarve sopia etätyön ehdoista kattavammin, onnistuu se vaivattomasti Sopimustiedon etätyösopimuksen mallilla. Etätyösopimuksen tai -ohjeistuksen laatiminen on suositeltavaa, jos yrityksessäsi tehdään etätyötä säännöllisesti.

5. Työaika – laki lähtee enintään 40-tuntisesta työviikosta

Työsuhde voi olla joko kokoaikainen tai osa-aikainen. Kokoaikaisessa työsuhteessa noudatetaan lain tai työehtosopimuksen mukaista enimmäistyöaikaa. Lain mukainen säännöllinen työaika on lähtökohtaisesti enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Osa-aikaisessa työsuhteessa noudatetaan lyhyempää työaikaa (esim. 30 h/vko). Tämä voi tapahtua joko molempien osapuolten tai vain työnantajan päätöksellä. Sopimustiedon älykäs työsopimusmalli taipuu niin kokoaikaisiin kuin osa-aikaisiin sopimuksiin.

Nollatuntisopimukset: Osa-aikaisuus voi tarkoittaa kiinteän työajan ohella vaihtelevaa työaikaa eli järjestelyä, jossa työaika vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä (esim. 10–20 h/vko) tai työntekijä sitoutuu tekemään työtä töihin kutsuttaessa. Kun työn vähimmäismääräksi on sovittu nolla tuntia viikon tai pidemmän tarkastelujakson aikana, puhutaan niin sanotusta nollatuntisopimuksesta. Vaihtelevasta työajasta saa työnantajan aloitteesta sopia ainoastaan, jos työvoiman tarve todellisuudessa vaihtelee. Työntekijän pyynnöstä työaika voidaan aina sopia vaihtelevaksi. Mikäli olet laatimassa nimenomaan vaihtelevan työajan työsopimusta, onnistuu se helpoiten juristiemme kehittämällä nollatuntisopimuksen / muun vaihtelevan työajan työsopimuksen mallilla

Joustavan työajan mallit: Työnantaja ja työntekijä voivat halutessaan sopia liukuvasta työajasta, joustotyöajasta tai työaikapankista. Näissä järjestelyissä voidaan rajatusti poiketa edellä esitetystä periaatteesta, jonka mukaan työpäivä on enintään 8 tuntia ja työviikko enintään 40 tuntia. Työntekijä saa näissä malleissa lisää valinnanvapautta työsopimuksen mukaisen työaikansa sijoittamiseen viikon, kuukauden ja jopa vuoden aikajänteellä. Järjestelyistä kannattaa laatia erilliset sopimukset ja ainoastaan viitata kyseisiin sopimuksiin varsinaisessa työsopimuksessa. Tutustu tarkemmin:

6. Palkka – mitä tarkemmin erittelet, sen parempi

Työsopimuksessa on syytä mainita palkka, sen määräytymisperuste ja palkanmaksukausi. Jos työsuhteeseen sovelletaan työehtosopimusta, sen mukaista vähimmäispalkkaa ei saa alittaa. Muussa tapauksessa palkasta voidaan sopia melko vapaasti. 

Rahapalkan ohella työsopimuksessa kannattaa eritellä mahdolliset luontoisedut, joita ovat esimerkiksi ravinto-, puhelin- ja autoetu. Lisäksi voi olla tarpeen sopia esimerkiksi ylityökorvauksista, lomarahasta, työmatkakustannuksista tai bonuksista. Jos jostain ei ole nimenomaisesti sovittu, sitä ei lähtökohtaisesti tarvitse maksaa. Huomioon kannattaa kuitenkin ottaa toimialasi tapa ja työntekijäsi odotukset. Esimerkiksi lomaraha on monella alalla niin normi, että sen maksamatta jättämisestä kannattaa ennen sopimuksen tekemistä ainakin keskustella.

7. Salassapito – sovi siitä poikkeuksetta

Työntekijän salassapitovelvollisuudella tarkoitetaan kieltoa käyttää hyväksi tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Työntekijällä on tietyntasoinen salassapitovelvollisuus suoraan lain nojalla. Lain mukainen salassapitovelvollisuus on kuitenkin suppea ja rajoittuu lähtökohtaisesti vain työsuhteen kestoaikaan. Liikesalaisuuksien merkittävyyden vuoksi kannattaa aina sopia erikseen laajemmasta salassapitovelvollisuudesta, joka jatkuu myös työsuhteen päätyttyä. 

Salassapitovelvollisuuden rikkomisen sanktioksi on hyvä asettaa kiinteämääräinen sopimussakko, koska ulos vuodettujen tietojen aiheuttamia vahinkoja on vaikea mitata ja näyttää toteen. Sopimussakko tulee lähtökohtaisesti maksettavaksi kaikissa tapauksissa, jolloin se toimii myös hyvänä pelotteena.

Salassapidosta voi ottaa oman ehdon työsopimukseen. Vaihtoehtoisesti siitä voi tehdä erillisen sopimuksen, johon työsopimuksessa vain viitataan. Kattavan ja juuri sinun tarpeisiisi sopivan salassapitosopimuksen laadit helposti Sopimustiedon salassapitosopimuksen mallilla.

8. Kilpailukielto – jos on tarve, perustele huolellisesti

Mitä seuraisi, jos avaintyöntekijäsi siirtyisi kilpailijan leipiin? Sitä kannattaa pohtia. Työnantajan kannalta kohtuuttomien loikkausten estämiseen on työkalu – kilpailukielto. Sillä tarkoitetaan kieltoa siirtyä kilpailevan työnantajan palvelukseen tai perustaa kilpaileva yritys. Kilpailukielto on voimassa työsuhteen aikana suoraan lain nojalla, mutta sitä voidaan jatkaa työsuhteen jälkeenkin. 

Työsuhteen jälkeen jatkuvalle kilpailukiellolle tulee aina olla erityisen painava syy. Tällaisen painavan syyn täyttymistä arvioidaan muun muassa työntekijän aseman ja tehtävien perusteella. Lisäksi arviointiin vaikuttavat työnantajan liiketoimintaympäristö, tarve liikesalaisuuksien säilyttämiselle ja työntekijälle annettu erityiskoulutus. Kilpailukieltoon on perusteita esimerkiksi, jos työntekijää koulutetaan voimakkaasti työnantajan kustannuksella ja hänelle suodaan pääsy keskeisimpiin liikesalaisuuksiin. Kilpailukielto kannattaa perustella huolellisesti jo työsopimuksessa, jotta perusteiden olemassaolosta on vahvemmat todisteet. Yksilöi perusteet juuri sinun yrityksesi näkökulmasta – siihen edes hyvä työsopimuspohja ei pysty.

Kilpailukieltoa kannattaa salassapitovelvollisuuden tapaan aina tehostaa sopimussakolla (ks. kohta 7).

Kilpailukiellon pituudelle ja sopimussakon määrälle on laissa asetettu rajoituksia. Lähtökohtaisesti kilpailukielto saa olla voimassa enintään kuusi kuukautta työntekijän työsuhteen päättymisestä. Sopimussakon määrä saa yleensä olla enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa vastaava. Näistä rajoista voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä poiketa.

Mikäli työsuhteen jälkeiselle kilpailukiellolle on erityisen painavia syitä, on kilpailukiellosta järkevää sopia heti työsuhteen alkaessa. Voit ottaa työsopimukseen kilpailukieltoa koskevan ehdon tai laatia erillisen kilpailukieltosopimuksen. Oikeudellisesti pätevän ja laadukkaan kilpailukieltosopimuksen laadit vaivattomasti Sopimustiedon kilpailukieltosopimuksen mallilla.

Mitä jäi mainitsematta?

Lisäksi työsopimuksessa voidaan tarpeen mukaan sopia muun muassa vuosilomasta, irtisanomisajasta, sairausajan palkasta, työvälineistä ja työn osana syntyvistä immateriaalioikeuksista (esim. tekijänoikeudet, keksinnöt). 

Edellä käsitellyistä ja monista muista seikoista sovit kätevästi Sopimustiedon älykkäällä työsopimuspohjalla, joka muuntuu satoihin eri tilanteisiin. Kyseessä ei siis ole yksi työsopimuspohja vaan yhdistelmä lukemattomia pohjia. Unohda perinteiset lomakepohjat ja puolivalmiit luonnokset, Sopimustieto hoitaa työn puolestasi.

----

Tags: hyvä työsopimuspohja, työsopimus malliehdot, työsopimus mallilausekkeet

 

Sopimustieto.fi - Paras tapa laatia sopimukset

Oikotie
Sanoma
Mestis
Uusyrityskeskus

"Sopimustiedon palvelu on toiminut erittäin hyvin. Olemme tehneet monenlaisia sopimuksia ja asiakirjoja Sopimuskoneella. Valtakirjoja, liikehuoneiston vuokrasopimuksia, työsopimuksia, työtodistuksia. Erityisesti kausityöntekijöiden työsuhdeasiakirjoja on tehty paljon. Sähköisestä allekirjoituksesta on ollut iso apu, koska porukka liikkuu meillä paljon ja nimen voi saada sopimukseen tien päälläkin."

Elina Suikki, hankepäällikkö

"Sopimustieto on yksi parhaista verkkopalveluista, joita käytän! Sopimustieto on mahdollistanut täysin paikasta riippumattoman sopimusten hallinnan. Haluamme myös työskennellä mahdollisimman modernisti lean-ajattelun mukaan, joten tulostukset, postitukset, kassakaappisäilytykset ja jopa pdf:t tuntuvat antiikkisilta. Teemme sopimukset Sopimuskoneessa, joko käyttäen palvelun valmiita asiakirjamalleja tai omia sisältöjämme."

Ilona Kangas, General Manager

"Olen käyttänyt useita järjestelmiä ja täytyy sanoa, että Sopimustieto on yksi parhaista. Palvelu on yksinkertaisimpia ja käyttäjäkokemukseltaan intuitiivisimpia järjestelmiä, joita olen käyttänyt. Yleensä kun käyttöön tulee uusi järjestelmä, tulee paljon kysymyksiä, miten järjestelmässä edetään. Sopimustiedon osalta kysymyksiä on ollut todella vähän. "

Tommi Saari, toimitusjohtaja